Sosiaalinen uupumus

Sosiaalisen median kanavissa on vahvasti esillä suorituskeskeinen elämäntyyli, minkä vuoksi monet ihmiset tuntevat olonsa riittämättömäksi. He eivät koe olevansa tarpeeksi menestyviä tai tyytyväisiä elämäänsä. Erityisesti nuoret sukupolvet saattavat tuntea painetta olla hypertuottavia ja jatkuvasti mainostaa omaa brändiään verkkoalustoilla. Milleniaalinaiset saattavat olla alttiimpia sosiaaliselle uupumukselle (burnoutille), koska edellä mainitun lisäksi he altistuvat myös sosiaalisen median epärealistisille kauneusihanteille.

Taustaa

Ennen digitaalista aikaa uupumuksen taustasyitä olivat yleensä työ ja taloudellinen tilanne, mutta nykyisin uudet teknologiat ja jatkuvasti päivittyvät sosiaalisen median verkostot ovat lisänneet sosiaalista uupumusta erityisesti nuorten naisten keskuudessa. Teknologia lisää tuottavuuden painetta, koska työskentely on mahdollista missä ja milloin tahansa. Toisaalta sosiaalinen media luo kulttuurin, jossa omaa osaamista markkinoidaan ja jokainen sosiaalinen kanssakäyminen tarjoaa mahdollisuuden verkostoitumiseen ja oman brändin vahvistamiseen. 

Sosiaalisen median kanavat hämärtävät yksityiselämän ja työn välisiä rajoja ja vahvistavat myös sosiaalista kilpailua ja vertailua. Ihmisten harkitusti esittelemä elämä sosiaalisessa mediassa luo illuusion siitä, että kaikki ovat onnellisia ja menestyksekkäitä. Sosiaalinen media voi myös lisätä sosiaalista ahdistusta aiheuttamalla pelkoa siitä, että jää jostakin paitsi (FOMO). Jatkuvat päivitykset saavutuksista ja sosiaalisista aktiviteeteista voivat saada muut tuntemaan olonsa riittämättömäksi, stressaantuneeksi ja tyytymättömäksi elämäänsä. 

Uupumus saattaa olla vielä pahempaa milleniaalinaisilla, koska he voivat tuntea tarvetta seurata sosiaalisessa mediassa esiintyviä epärealistisia kauneusihanteita. Digitaalisten valokuvien muokkaustyökalujen ja kauneusfilttereiden laaja käyttö voi aiheuttaa vääristyneitä käsityksiä kauneudesta ja saada naiset tuntemaan olonsa epävarmaksi ulkonäöstään. Esimerkiksi American Academy of Facial Plastic and Reconstructive Surgery -yhdistyksen mukaan alle 30-vuotiaiden naisten plastiikkakirurgia on kasvussa. Yksi potilaiden tärkeimmistä vaikuttimista hakeutua kosmeettisiin toimenpiteisiin on näyttää hyvältä sosiaalisen median kuvissa. 

Vaikutuksia

Koska sosiaalinen media on suhteellisen uusi asia, sen pitkän aikavälin vaikutuksista mielenterveyteen tiedetään vain vähän. Sosiaalisen median ja mielenterveyden välisiä yhteyksiä tutkitaan entistä useammin, ja sekä valtiot että kansalaisjärjestöt voivat tulevaisuudessa vaatia sosiaalisen median kanavilta tarkempaa sääntelyä. Ranska on esimerkiksi jo pannut täytäntöön lainsäädännön, jossa edellytetään, että digitaalisesti muokatut kaupalliset kuvat merkitään ”muokattujen valokuvien” nimellä. Isossa-Britanniassa keskustellaan myös vastaavan asetuksen käyttöönotosta. 

Koska mielenterveydestä puhuminen ei enää ole tabu, on mahdollista, että yrityksille ja henkilöstöosastoille tulee yhä enemmän kysyntää asettaa mielen hyvinvointi etusijalle ja ehkäistä työntekijöiden uupumusta. Poissaolot töistä mielenterveyden vuoksi voivat yleistyä muiden sairauspoissaolojen lailla. Toisaalta jos suorituskeskeisen elämäntyylin kielteisiä vaikutuksia ei oteta huomioon, yhä useammat ihmiset saattavat kokea uupumusta ja tuntea olevansa yhä etäämpänä todellisuudesta. 

Lisää tietoa

• Chloe Laws, “This is why people are backing a law for enhanced photos on social media to come with a label”. Glamour Magazine. https://www.glamourmagazine.co.uk/articl...
• “NEW STATS: AAFPRS ANNUAL SURVEY REVEALS FACE OF PLASTIC SURGERY GOES YOUNGER”. The American Academy of Facial Plastic and Reconstructive Surgery. https://www.aafprs.org/Media/Press_Relea...
• Hillary Hoffower and Allana Akhtar, “Lonely, burned out, and depressed: The state of millennials' mental health entering the 2020s”. Business Insider. https://www.businessinsider.com/millenni...
• Dawn Foster, “Why all work and no play makes for millennial burnout”. The Guardian. https://www.theguardian.com/commentisfre...