Parempi maailma

Pelkän menestyksen, voiton ja työhyvinvoinnin sijaan organisaatiot rakentavat yhä vahvemmin strategiaansa ja hankkeitaan arvoille, jotka korostavat pyrkimystä kohti parempaa maailmaa. Kyse ei ole ainoastaan markkinoinnista tai julkisuuskuvan hallinnasta, vaan taustalla on myös aito halu etsiä ratkaisuja ihmiskunnan ja ympäristön haasteisiin sekä tehdä asioita uudella, luovalla ja kestävällä tavalla.

Taustaa

Yritysten yhteiskuntavastuu (Corporate Social Responsibility, CSR) on jäänyt useasti puheen ja markkinoin tasolle eikä ole saanut aikaan pysyviä muutoksia toimintatavoissa. Sosiaalinen vastuu yhteiskunnasta ja maapallosta on kuitenkin nousemassa entistä tärkeämmäksi niin yksityisissä kuin julkisissa organisaatioissa erilaisissa strategioissa ja hankkeissa.   

Tätä kehitystä ajaa vahvasti uusi opiskelu- ja työmarkkinoille tuleva sukupolvi, jonka työmotivaatio ja kokemus elämän merkityksellisyydestä rakentuvat erilaisille arvoille kuin aikaisempien sukupolvien. Lisäksi kehitystä vauhdittavat etenkin milleniaalien ja Z-sukupolven keskuudessa kasvava tietoisuus ja huoli globaaleista ihmiskunnan haasteista, kuten väestönkasvusta, ilmastonmuutoksesta ja resurssipulasta, minkä seurauksena moni onkin muuttanut elintapojaan kestävämpään suuntaan. 

Monet asiat ovat tällä hetkellä paranemassa, vaikka uutisten perusteella tuntuisi olevan päinvastoin. Väkivaltaiset kuolemat, äärimmäinen köyhyys ja nälänhädät sekä lapsikuolleisuus ovat esimerkkejä negatiivisista asioista, jotka ovat olleet jo pitkään jatkuvassa laskusuunnassa. Ainakin näiltä osin maailma on todella paitsi jo muuttunut myös edelleen muuttumassa entistäkin paremmaksi paikaksi. On kuitenkin yhä epävarmaa, miten COVID-19-pandemian taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset vaikuttavat globaaliin hyvinvointiin pitkällä aikavälillä.

Vaikutuksia

Maailman muuttuminen turvallisemmaksi, ekologisemmaksi ja tasa-arvoisemmaksi paikaksi lisää ihmisten hyvinvointia maailmanlaajuisesti: kehittyvät maat hyötyvät bruttokansantuotteen kasvusta, tuloerot pienenevät, konfliktien määrä vähenee, ihmiset elävät koulutetumpina, pidempään ja onnellisempina. Lisääntynyt hyvinvointi voi myös synnyttää uusia innovaatioita ja auttaa ratkaisemaan ihmiskunnan viheliäisiä ongelmia, kuten ilmastonmuutosta. 

Toisaalta on myös mahdollista, että hyvinvointi kasvaa vain paikoitellen köyhyyden ja kurjuuden lisääntyessä toisaalla. Globaalin eriarvoisuuden lisääntyminen, demokratian heikkeneminen ja populismin nousu voivat pahimmillaan tehdä maailmasta tulevaisuudessa huonomman paikan, ellei näiden ilmiöiden tämänhetkistä kehityssuuntaa onnistuta muuttamaan.

Lisää tietoa

• Genevieve Chan, ”Four keys that could unlock a better, more sustainable world”. The Straits Times. https://www.straitstimes.com/business/invest/four-keys-that-could-unlock-a-better-more-sustainable-world
• Deloitte, ”Millennials And Gen Z’s Are Shaping A Better World For Us All”. Forbes. https://www.forbes.com/sites/deloitte/2020/09/16/millennials-and-gen-zs-are-shaping-a-better-world-for-us-all/?sh=1f1d15447c65 
• Julius Probst, ”The world is actually becoming a better place – and this is the data to prove it”. The Independent. https://www.independent.co.uk/voices/globalisation-health-poverty-seven-charts-war-democracy-growth-a8711526.html
• Ceri Parker, ”What if we get things right? Visions for 2030”. World Economic Forum. https://www.weforum.org/agenda/2019/10/future-predictions-what-if-get-things-right-visions-for-2030/
• Jeroen Kraaijenbrink, “What The 3Ps Of The Triple Bottom Line Really Mean”. Forbes. https://www.forbes.com/sites/jeroenkraaijenbrink/2019/12/10/what-the-3ps-of-the-triple-bottom-line-really-mean/#23dfc8125143
• Dylan Matthews, “23 charts and maps that show the world is getting much, much better”. Vox. https://www.vox.com/2014/11/24/7272929/global-poverty-health-crime-literacy-good-news?linkId=61126459&fbclid=IwAR0R0j9qQYK4daJQIqCYS-iiIM_uiglEq9twYcO2axJ4OPHKE8UtPG4O2ns