Luonnon monimuotoisuus

Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti heikkenee maailmanlaajuisesti huomattavaa vauhtia. Tämä johtuu täysin ihmisten toiminnasta, etenkin maataloudesta, saasteista ja ilmastonmuutoksesta. Tulevina vuosikymmeninä monimuotoisuuden väheneminen saattaa saavuttaa pisteen, jonka jälkeen se alkaa uhata tiettyjen ruoantuotantoon liittyvien alojen toimintaa tai jopa globaalia ruokaturvaa. Analyysimme mukaan todennäköisin skenaario on, että ihmiskuntaa kohtaa peruuttamaton biodiversiteettikato.

Taustaa

Monimuotoisuuden väheneminen ja lajien kuoleminen sukupuuttoon ovat normaalistikin maailmassa esiintyviä ilmiöitä, mutta niiden nykyinen tuhatkertainen nopeus on täysin ihmisten syytä. WWF:n vuonna 2018 julkaiseman Living Planet -raportin mukaan maailman eläinten määrä on vähentynyt 60 % vuoden 1970 jälkeen. Monet tutkijat uskovatkin, että monimuotoisuuden heikkeneminen on nyt koko ihmiskuntaa uhkaava hätätila. Sen lisäksi, että lajien menettäminen heikentää ekosysteemeitä, monimuotoisuus heikkenee myös geneettisellä tasolla. Sukupuutto saattaa siis pyyhkäistä maan päältä monia lajeja tai geenejä ennen kuin niitä on edes löydetty, ja jotkut niistä olisivat voineet johtaa tieteellisiin läpimurtoihin tai tarjota kriittistä apua muuttuvassa ympäristössä selviämiseen.

Tietyillä avainaloilla on erityisen suuri vaikutus monimuotoisuuteen. Niitä ovat esimerkiksi maanviljelys, kalastus ja metsänhoito. Lisäksi monimuotoisuus vaikuttaa juuri näihin aloihin merkittävästi. Paradoksaalisesti nämä samat alat myös uhkaavat sitä merkittävästi.

Monimuotoisuuden suojelemiseksi on perustettu monia huomattavia instituutioita ja kampanjoita. Esimerkiksi käyvät kestävän metsänhoidon standardit FSC ja PEFC. Maailmanlaajuisella tasolla monimuotoisuuden heikkeneminen kuitenkin jatkuu.

Vaikutuksia

Monimuotoisuuden heikkeneminen aiheuttaa riskejä ruokaturvalle. Lajistoltaan ja genetiikaltaan yksipuolinen ruoantuotanto on altis tuholaisille ja sairauksille. Monimuotoisuudeltaan heikkojen ympäristöjen on tavallista vaikeampi toipua luonnonmullistuksista. Mikä oleellisinta, häiriö yhtäällä ekosysteemissä voi aiheuttaa odottamattomia seurauksia toisaalla. Esimerkiksi pölyttäjien menettäminen aiheuttaisi suoraan monien vihannesten, hedelmien ja marjojen sukupuuton. Heikkenevä monimuotoisuus aiheuttaa suoria riskejä jopa ihmisterveydelle, sillä se aiheuttaa sekä vanhojen että uusien sairauksien epidemioita.

Tulevaisuudessa on todennäköistä, että ruoantuotantoaloihin kohdistuu valtava kestäviin menettelyihin siirtymisen paine samalla, kun niiden liiketoiminta muuttuu entistä suhdanneherkemmäksi ja hankalammaksi. Tämä saattaa aiheuttaa ruokapulaa ja nostaa ruoan hintaa.

Pahin luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen mahdollinen seuraus olisi ekosysteemien ajautuminen romahtamispisteeseen. Romahtamispisteen ylityttyä tilanne pahenisi ilman ihmisen vaikutustakin. Maailmanlaajuinen ekosysteemi romahtaisi joidenkin vuosikymmenten tai vuosisatojen aikana, ja yhteiskunta romahtaisi sen mukana.

Skenaariot

Skenaario 1: Peruuttamaton biodiversiteettikato

Arviomme mukaan todennäköisin skenaario on, että ihmiskunta kohtaa haitallisia ja peruuttamattomia biodiversiteetin muutoksia. Tämä tarkoittaa, että eläinten ja kasvien sukupuuttoon kuoleminen kiihtyy. Planktonin ja mikrobiomin kärsiminen aiheuttaa heijastusvaikutuksia koko biosfääriin vähentäen eläinten ja kasvien kokonaismäärää. Yhdistettynä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin eläin- ja kasvikunnan menetys myös tekee ihmisistä haavoittuvampia sairauksille, heikentää elintarviketurvaa ja köyhdyttää maapalloa. Biodiversiteettikato todennäköisesti kiihdyttää ilmastonmuutosta ja ilmastonmuutos biodiversiteettikatoa. 

Kehityspolku skenaariossa 1:

• 2025: Biodiversiteettikato jatkuu hidastusyrityksistä huolimatta.
• 2030: Amazon muuttuu savannimaiseksi ympäristöksi. Pölyttäjistä tulee harvinaisia, ja mikrobiomi sekä plankton kärsivät jatkuvasta saastumisesta.
• 2040: Huomattavat muutokset ympäristössä johtavat tehokkaampiin keinoihin biodiversiteettikadon estämiseksi. Kasvava kulutus ja tuotteiden kysynnän vaikutus ylittävät kuitenkin näiden keinojen vaikutuksen. Epidemioiden leviämisestä tulee normaalia.
• 2050: Luonnon monimuotoisuus vähenee peruuttamattomasti. Planktonin kuolema aiheuttaa suunnattomia heijastusvaikutuksia valtamerien bioekologiaan. Aavikoituminen ja viljelykasvitaudit johtavat nälänhätiin ympäri maailmaa. Muutokset ovat peruuttamattomia, ja ne pakottavat merkittäviin ruokalähteiden ja ruoan jakamiseen liittyviin muutoksiin.

Skenaario 2: Biodiversiteettikato johtaa heikentyvään ruokaturvaan globaalisti

Arviomme mukaan toiseksi todennäköisin skenaario on, että biodiversiteettikato heikentää ruoantuotannon edellytyksiä ja ruoan saatavuutta. Pölyttäjien kärsiminen vaikeuttaa syötävien kasvien lisääntymistä, ja liikakalastus sekä merien saastuminen vaikuttavat negatiivisesti kalapopulaatioihin johtaen hintojen nousuun. Kala sisältää paljon mikromuoveja ja raskasmetalleja. Yksipuolinen viljely ja riippuvuus vain muutamista viljelykasveista ja ruoan lähteistä altistavat sairauksille, jotka voivat aiheuttaa peruuttamatonta vahinkoa. Tämä pakottaa ihmiskuntaa lisäämään viljelemiensä kasvien määrää. Eläinten rehusta tulee harvinaisempaa, mikä heijastuu lihan hintaan. Rajavalvontaa tiukennetaan kasviperäisten tautien leviämisen rajoittamiseksi. Jotkin alueet kärsivät ruoan puutteesta, ja joidenkin viljojen viljelijät joutuvat vaihtamaan viljalajin toiseen tai muuttamaan toiselle alueelle.

Kehityspolku skenaariossa 2:

• 2025: Liikakalastus ja metsien raivaaminen vähentävät luonnollisia resursseja yhä nopeammin.
• 2030: Jotkin alueet kärsivät pölyttäjien puutteesta. Jotkin ranta-alueiden kalakannat ovat tuhoutuneet, joten kalastajat siirtyvät kauemmas valtamerille.
• 2040: Pölyttäjien puute ja kärsivä mikrobiomi yhdistettynä metsäkatoon johtavat ympäristön muutoksiin, mikä puolestaan johtaa muutoksiin viljeltävien kasvien valinnassa. Tämä johtaa heikentyneeseen maataloustuotantoon ja heikentää ruokaturvaa. Myös rehun tuotanto kärsii.
• 2050: Ruoantuotannon kärsiessä viljelijät alkavat kasvattaa kestävämpiä viljelykasveja. Eläinpohjaisia ruokia on vähemmän, ja ne ovat kalliimpia kuin aikaisemmin. Kala on harvinaisempaa, ja se sisältää mikromuoveja ja raskasmetalleja.

Muut arvioidut skenaariot:

Skenaario 3: Pandemiat yleistyvät 

Lisää tietoa

• “Living planet report 2020”. WWF. https://livingplanet.panda.org/
• "UN biodiversity report: What extinctions mean for humanity | DW News". DW News. https://youtu.be/9XA7CmhMEt4
• Damian Carrington. “Humanity has wiped out 60% of animal populations since 1970, report finds”. The Guardian. https://www.theguardian.com/environment/2018/oct/30/humanity-wiped-out-animals-since-1970-major-report-finds
• “The extinction crisis.” Center for Biological Diversity. https://www.biologicaldiversity.org/programs/biodiversity/elements_of_biodiversity/extinction_crisis/
• Andrew J. Beattie, “Industries depend on biodiversity too”. Nature. https://www.nature.com/articles/509563d
• Joshua E. Brown, “Biodiversity loss can increase infectious diseases in humans”. Science Daily. https://www.sciencedaily.com/releases/2009/12/091203132157.htm
• Luis, A. D., Kuenzi, A. J., & Mills, J. N. (2018). Species diversity concurrently dilutes and amplifies transmission in a zoonotic host–pathogen system through competing mechanisms. Proceedings of the National Academy of Sciences, 115(31), 7979-7984.