Yritysten yhteiskuntavastuu

Yhteiskuntavastuu määritellään tavallisesti itsesääteleväksi liiketoimintamalliksi, jonka kautta yritykset ovat toimistaan vastuullisia itsensä ja sidosryhmiensä lisäksi myös yleisellä yhteiskunnallisella tasolla. Nykyään yhteiskuntavastuuta odotetaan yrityksiltä erityisesti kehittyneissä talouksissa. Tulevaisuudessa vahva sitoutuminen yhteiskuntavastuuseen saattaa saada aikaan rohkeaa yritysaktivismia tai taloudellista lokalisointia. Yhteiskuntavastuuta saatetaan alkaa velvoittamaan myös laissa. Toisaalta se voi kadota tyystin kartalta, mikäli sääntöihin perustuva maailmanjärjestys heikkenee riittävästi.

Taustaa

Yhteiskuntavastuun osa-alueita on olemassa useita: ympäristövastuu eli kestävä kehitys ja ympäristövaikutusten tarkastelu, eettinen vastuullisuus, hyväntekeväisyyshankkeet sekä taloudellinen vastuu. Yritykset saattavat harjoittaa näistä yhtä tai useampaa. Vastuuperiaatteita noudattamalla yritysten on mahdollista saada monia hyötyjä, joihin lukeutuvat muun muassa julkisuuskuvan parantaminen, työntekijöiden moraalin kohentaminen ja säästöt toimintakustannuksissa. 

Yhteiskuntavastuu nähdään yhä enemmän yritysten perusvelvoitteena. Erityisesti ehtyvät luonnonvarat ja kuluttajien kestävien ratkaisujen kysyntä painostavat yrityksiä omaksumaan yhteiskunnallisesti vastuullisia toimintatapoja. Kritisoijien mielestä yhteiskuntavastuulla yritetään määritellä uudelleen voittoa tavoittelevien yritysten vastuualueet tai toteuttaa viherpesua. Tämä ei kuitenkaan ole ainakaan aina totta. Vuonna 2022 menestyksekkään ulkoiluvaateliike Patagonian perustaja siirsi yhtiön hyväntekeväisyysjärjestön nimiin, jotta sen tuotot ohjattaisiin jatkossa taisteluun ilmastonmuutosta vastaan. Teko vaikuttaa aidolta – ja sangen mittavalta – sitoutumiselta vastuullisuuteen, sillä se tuottaa mahdollisesti noin 100 miljoonaa dollaria vuodessa yleishyödylliseen tarkoitukseen. 

Keskeiset toimijat: EU, pienyritykset, yhtiöt, kuluttajat, kuluttajien painostusryhmät, työntekijät, valvojat, sidosryhmät, Patagonia. 

Skenaariot

Pääkomponenttianalyysissa käytetyt ajurit: 

• Kuluttajien painostusryhmien vaikutusvalta 
• Vihreämmän teknologian ja kulutuksen kysyntä 
• Kysyntä suuremmalle läpinäkyvyydelle yritystoiminnassa 
• Syrjimättömyyden ja monimuotoisuuden arvostus 
• Hallitusten yhteiskuntavastuutoimintaa tukevat säädökset 
• Sääntelyä vastustava lobbaus yhteiskuntavastuuta vastaan 

Skenaario 1: Yritysaktivismin nousu 

Tämän skenaarion tärkeimmät ajurit on listattu arvioidun vaikutuksen perusteella vahvimmista heikoimpiin: 

• Sääntelyä vastustava lobbaus yhteiskuntavastuuta vastaan (maksimaalinen kehitys) 
• Vihreämmän teknologian ja kulutuksen kysyntä, kysyntä suuremmalle läpinäkyvyydelle yritystoiminnassa, syrjimättömyyden ja monimuotoisuuden arvostus, kuluttajien painostusryhmien vaikutusvalta (suuri kehitys) 
• Hallitusten yhteiskuntavastuutoimintaa tukevat säädökset (minimaalinen kehitys) 

Yhteiskuntavastuu nousee valtavirran ilmiöksi liiketoiminnassa suhteellisen vapaaehtoisesti. Sen käytäntöihin sisältyy yhä enemmän vapaaehtoista erittäin ennakoivaa yritysaktivismia, mikä vahvistaa näkemystä yksityisistä yrityksistä hallituksia ja lainsäätäjiä kykenevämpinä ja tehokkaampina toimijoina muun muassa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen saralla. Perinteisiä yhteiskuntavastuun periaatteita aidosti omaksuvat yritykset, jotka ottavat toiminnallaan kantaa yhteiskunnallisiin ongelmiin, saattavat kokea, että niiden brändi, toimitusjohtaja tai muu johtohenkilöstö nähdään lähes sankarillisina yhteiskunnan tukipilareina ja sosiaalisen muutoksen ajureina. Tämä antaa näille toimijoille huomattavaa vaikutusvaltaa, jota ne käyttävät yleisesti katsottuna hyveellisesti, hyväntahtoisesti sekä tulevaisuuteen suuntautuneemmin julkisen sektorin aloitteisiin ja politiikkaan verrattuna.  

Kehityspolku skenaariossa 

• 2025: Kehittyneissä talouksissa yhteiskuntavastuu nähdään yhä enemmän perusvaatimuksena. Yritysten odotetaan tekevän enemmän sosiaalisen ja ympäristövastuun nimissä. 
• 2026: Yritykset, jotka selvästi erottelevat voiton tavoittelemisen aktivismihankkeistaan, näyttäytyvät rehellisempinä, minkä ansiosta yleinen mielipide niitä kohtaan on vähemmän kyyninen ja pessimistinen. 
• 2028: Aktivistiyritykset vetävät puoleensa Z- ja Alpha-sukupolvia ja luovat yhteisöllisyyden tunnetta, joka ylittää pelkän asiakassuhteen rajat. 
• 2030: Yksityisten yritysten vahvaan aktivismitoimintaan voidaan alkaa suhtautua populistisena liikkeenä, joka uhkaa perinteistä demokraattista päätöksentekoa sen jaloista tavoitteista ja aatteista huolimatta. 

Skenaario 2: Yhteiskuntavastuu kiihdyttää taloudellista lokalisointia 

Tämän skenaarion tärkeimmät ajurit on listattu arvioidun vaikutuksen perusteella vahvimmista heikoimpiin: 

• Syrjimättömyyden ja monimuotoisuuden arvostus (maksimaalinen kehitys) 
• Kuluttajien painostusryhmien vaikutusvalta, sääntelyä vastustava lobbaus yhteiskuntavastuuta vastaan, hallitusten yhteiskuntavastuutoimintaa tukevat säädökset, vihreämmän teknologian ja kulutuksen kysyntä, kysyntä suuremmalle läpinäkyvyydelle yritystoiminnassa (keskisuuri kehitys) 

Lokalisoinnista muodostuu yhteiskuntavastuun keskeinen komponentti, mikä kiihdyttää globaalia siirtymää kohti hajautetumpaa taloudellista järjestelmää. Yhteiskuntavastuuta harjoittavat ja siihen uskovat yritykset pitkälti tuomitsevat käytännöt, jotka siirtävät tuotantoa ulkomaille ja hyödyntävät sikäläistä halpaa työvoimaa tai luontoa vastuuttomasti. Ympäristövastuun myötä tuotanto ja toimitusketjut sijaitsevat useammin lähempänä markkina-alueita ja loppukäyttäjiä. Tuotannon ja logistiikan automaatio sekä tekoälyjärjestelmät ovat suosittuja sijoituskohteita, joiden avulla ylläpidetään ja lisätään toimintojen paikallistamista. Tuotannon kotiuttaminen luonnollisesti vähentää halvan työvoiman kysyntää nousevissa talouksissa. 

Kehityspolku skenaariossa 

• 2025: Covid-19-pandemian ja Ukrainassa käytävän sodan pitkittyneet vaikutukset saavat yritykset ja hallitukset varautumaan paremmin globaaleihin hankintaketjuhaasteisiin. 
• 2027: Toimintojen kotiuttamista pidetään yhä varteenotettavampana ratkaisuna ilmaston lämpenemisen ja globalisaation tuottamien yhteiskunnallisten ongelmien hillinnässä. 
• 2029: Lokalisointi nähdään ideaalisena yhteiskunnallisen ja taloudellisen arvon tuojana teollisuusmaissa. Yritykset jakavat tämän näkemyksen ja tukevat sitä yhteiskuntavastuukäytännöillään. 
• 2032: Koska tuotantoa ei enää ulkoisteta ulkomaille, työttömyys kehittyvissä talouksissa saattaa kasvaa arvaamattomasti, kun ulkomaiset sijoitukset vähenevät. 

Skenaario 3: Liberaalin kansainvälisen järjestyksen ja yritysten yhteiskuntavastuun heikkeneminen 

Tämän skenaarion tärkeimmät ajurit on listattu arvioidun vaikutuksen perusteella vahvimmista heikoimpiin: 

• Sääntelyä vastustava lobbaus yhteiskuntavastuuta vastaan (suuri kehitys) 
• Syrjimättömyyden ja monimuotoisuuden arvostus, vihreämmän teknologian ja kulutuksen kysyntä, kysyntä suuremmalle läpinäkyvyydelle yritystoiminnassa, hallitusten yhteiskuntavastuutoimintaa tukevat säädökset, kuluttajien painostusryhmien vaikutusvalta (keskisuuri kehitys) 

Sääntöihin perustuvan yhteiskunnallisen ja taloudellisen järjestelmän kansainvälinen asema heikkenee, mikä vaikuttaa kielteisesti myös kansainväliseen yhteistyöhön kestävyyden ja yhteiskuntavastuun saralla. Alueelliset konfliktit ja kauppasodat lisäävät poliittista, sosiaalista ja taloudellista epävarmuutta sekä yleistä epäluottamusta. Vallitseva ilmapiiri saattaa sysätä valtioita turvautumaan protektionismiin ja omien kansalaisten suosimiseen taikka aggressiiviseen sääntelyyn purkamiseen, jolloin sosioekonominen epätasa-arvo mitä luultavimmin myös kasvaa. Niin kuluttajat kuin yrityksetkin saattavat suhtautua yhteiskuntavastuun periaatteisiin välinpitämättömästi tai pessimistisesti, koska ne vaikuttavat idealistisilta ylellisyyksiltä, joihin yhteiskunnalla ei ole varaa. Varakkaat ja vaikutusvaltaiset yritykset, kuten epäliberaalien hallintojen kanssa yhteistyötä tekevät monikansalliset yhtiöt, saattavat saada suuria tuottoja täysin piittaamatta yhteiskuntavastuusta. 

Kehityspolku skenaariossa 

• 2025: Oikeusvaltioperiaatteiden kehitys maailmanlaajuisesti pysyy paikoillaan. 
• 2026: Euroopan ja Yhdysvaltojen väliset suhteet heikentyvät samalla, kun joukko yhä enemmän liberaalista linjasta poikkeavia EU-jäsenvaltioita haastaa maanosan vallitsevaa arvomaailmaa. 
• 2028: Nousevien autoritaaristen voimien kuten Turkin ja Kiinan globaali vaikutusvalta syö pohjaa liberaalilta maailmanjärjestykseltä. 
• 2030: Kansainvälinen liberaali sääntöperusteinen järjestys on romahduksen partaalla. Yritykset tuppaavat jättämään yhteiskuntavastuun huomiotta, mikä vauhdittaa ympäristötuhoa ja eettisten liiketoimintakäytäntöjen poissulkemista. 

Skenaario 4: Yhteiskuntavastuun laajamittainen valvonta lain nimissä 

Tämän skenaarion tärkeimmät ajurit on listattu arvioidun vaikutuksen perusteella vahvimmista heikoimpiin: 

• Kuluttajien painostusryhmien vaikutusvalta (maksimaalinen kehitys) 
• Vihreämmän teknologian ja kulutuksen kysyntä, kysyntä suuremmalle läpinäkyvyydelle yritystoiminnassa, syrjimättömyyden ja monimuotoisuuden arvostus, hallitusten yhteiskuntavastuutoimintaa tukevat säädökset (suuri kehitys) 
• Sääntelyä vastustava lobbaus yhteiskuntavastuuta vastaan (keskisuuri kehitys) 

Useimmissa kehittyneissä talouksissa yritysten yhteiskuntavastuun noudattamista ei enää pidetä vapaaehtoisena itsesääntelyn muotona vaan pikemminkin kansainvälisesti ja laillisesti täytäntöön pantuna sitovana lakina, mikä lisää valtioiden rajat ylittävää yritysvahingonkorvausvastuuta. Euroopan ja Pohjois-Amerikan kaltaisilla alueilla suuryritykset ovat lain mukaan velvollisia julkaisemaan vuosittain kestävää kehitystä tai yritysvastuuta koskevia raportteja sekä osoittamaan olevansa täysin valmiita mahdollisiin oikeudenkäynteihin tai tutkimuksiin yritysten yhteiskuntavastuun osalta. Näin ollen yrityksille, joilla on kansainvälistä toimintaa maissa, joissa ihmisoikeuksia ei kunnioiteta – esimerkiksi autoritaaristen hallintojen alaisissa maissa – voidaan määrätä ankaria seuraamuksia, mikä pitkälti estää liiketoiminnan laajentamisen tällaisissa paikoissa. 

Kehityspolku skenaariossa 

• 2025: EU harkitsee nimettömien työhakemusten velvoittamista, minkä toivotaan vähentävän ikään, sukupuoleen tai etnisyyteen liittyvää syrjintää rekrytoinnissa. 
• 2027: USA ja EU yhteistyössä muiden nousevien markkinoiden kanssa ottavat asiakseen ajaa aloitteita, jotka vahvistavat yhteiskuntavastuun valvontaa kansainvälisen yhteistyön ja instituutioiden välityksellä. 
• 2029: Vaikka yhteiskuntavastuu on suhteellisen uusi käsite monissa kehittyvissä talouksissa, valtioiden tuki ja erilaiset enemmän tai vähemmän sitovat säädökset kannustavat siihen voimakkaasti. 
• 2032: Yhteiskuntavastuun laajamittainen pakotettu käyttöönotto vaikuttaa mahdollisesti positiivisesti kestävyysaspekteihin, työmoraaliin ja tyytyväisyyteen sekä syrjinnän vähenemiseen ja samalla kiillottaa monen yrityksen julkisuuskuvaa. 

Lisää tietoa

• George Kell, “The Future of Corporate Responsibility” Forbes. https://www.forbes.com/sites/georgkell/2018/06/18/the-future-of-corporate-responsibility/
• Szabados, T. (2021). Multilevel hardening in progress – Transition from soft towards hard regulation of CSR in the EU. Maastricht Journal of European and Comparative Law, 28(1), 83–101. https://doi.org/10.1177/1023263X20958379
• Michael Ledecky, “Corporate Social Responsibility: Past, Present, And Future”. Everfi. https://everfi.com/blog/community-engagement/csr-history/
• Daniel Thomas, Noor Nanji, “Patagonia: Billionaire boss gives fashion firm away to fight climate change”. BBC. https://www.bbc.com/news/business-6290685