Merilevän mahdollisuudet

Merilevämetsillä, kuten maan päälläkin olevilla metsillä, on tärkeä rooli ekosysteemissämme. Merilevämetsät ylläpitävät tasapainoa ja lisäävät rannan lähellä olevan ympäristön tuottavuutta. Merilevä suojaa valtameriä happamoitumiselta ja happikadolta yhdessä ympäröivän merellisen elämän kanssa. Merilevän viljelyllä voidaan mahdollisesti torjua alati kiihtyvää ilmastonmuutosta, kun metsien hävittäminen tuhoaa sademetsät ja muut välttämättömät hiilinielut.

Monet merelliset maat käyttävät merilevää ravinnonlähteenä. Aasian maista Kiina, Korea ja Japani ovat suurimpia merilevien kuluttajia maailmassa. Nykyisin merilevää käytetään myös länsimaisissa ruoissa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tämän “merivihanneksen” kulutus kasvaa 7 prosenttia vuodessa, ja luku todennäköisesti nousee tulevaisuudessa merilevän korkeiden ravinneominaisuuksien vuoksi. Tutkimusten mukaan noin 95 prosenttia Amerikassa tällä hetkellä myytävistä merilevistä on kasvatettu Aasiassa, usein ruuhkaisilla vesillä.

Tällä hetkellä merilevän teollinen käyttö rajoittuu pääasiassa fykokolloidien uuttamiseen ja vain muutamiin hienoihin biokemiaaleihin. Käymis- ja pyrolyysiprosesseja ei nykyään suoriteta teollisessa mittakaavassa, mutta tämä näyttäisi olevan mahdollista lähitulevaisuudessa.

Kalifornian yliopiston tutkijoiden tekemässä tutkimuksessa todettiin, että hiilidioksidipäästöjä voidaan tasapainottaa, jos makrolevien tasoa nostetaan vain 0,001 prosentissa kaikista planeetan merilevälle elinkelpoisista vesistä ja makrolevää siirretään merenpohjaan. Tämä auttaisi kukoistavaa vesiviljelyalaa, joka toimittaa mereneläviä eri puolille maailmaa. Tutkijoiden mukaan 47,9 miljoonaa neliökilometriä valtamerestä soveltuu merilevän viljelyyn

VAIKUTUKSIA

Massachusettsissa sijaitsevan Woods Hole Oceanographic Institution -organisaation biologi Scott Lindell pyrkii tekemään merilevästä tulevaisuuden globaalin energianlähteen. Lindellin tutkimusryhmä uskoo, että merilevän muuttaminen biopolttoaineeksi toisi virtaa miljooniin koteihin ja autoihin jonain päivänä. Prosessi edellyttäisi, että merilevää viljellään laajassa mittakaavassa avomerellä.

Tämän lisäksi alankomaalainen laivanrakentaja Damen Group tekee yhteistyötä paikallisen kierrätyskeskuksen kanssa. Tavoitteena on kehittää bioprosessointiratkaisu, joka valmistetaan Karibian alueen sargassum-merilevästä. Yritykset yrittävät löytää toteuttamiskelpoisen tavan, jolla sargassum saadaan muutettua metaaniksi energiatarkoituksiin.

Nämä edellä mainitut kaksi esimerkkiä antavat vain pienen katsauksen kaikista eri tavoista, joilla merilevää voidaan käyttää ympäristöhaittojen kumoamiseksi.

LISÄÄ TIETOA

•  Denis Loctier, ”Seaweed farming: an economic and sustainable opportunity for Europe”. Euronews. https://www.euronews.com/2020/06/09/seaw...
• Todd Woody, ”Seaweed 'forests' can help fight climate change”. National Geographic. https://www.nationalgeographic.com/envir...
• ”Seaweed as future food, feed and medicine”. Wageningen University & Research. https://www.wur.nl/en/project/Seaweed-as...
• Evan Lubofsky, ”Growing a better seaweed to fuel the future”. Phys.Org. https://phys.org/news/2019-06-seaweed-fu...
• Florida State University, ”Researchers find seaweed helps trap carbon dioxide in sediment”. Phys.Org. https://phys.org/news/2019-06-seaweed-ca...
• “Dutch Firms Aim to Turn Troublesome Seaweed into Fuel”. The Maritime Executive. https://www.maritime-executive.com/artic...