Liberaali individualismi

Sosiaalisen median, kuluttajuuden, humanismin ja globaalin kulttuurin sekä markkinoiden nousun seurauksena individualismi on nyt kukoistuksessaan. Kuitenkin monet mahdolliset tapahtumat, kuten sota, talouden tai ympäristön romahtaminen, dataismin nousu tai demokratian globaali rapautuminen, voisivat kukin aiheuttaa liberaalin individualismin lopun joko tekemällä ihmiset tietoisiksi sen ongelmista tai pakottamalla heidät turvaamaan taas kollektivismiin selviytyäkseen.

Taustaa

Liberaali individualismi on poliittinen liike, joka korostaa yksilöiden ainutlaatuisuutta, itsenäisyyttä ja monimuotoisuutta sekä vapauden ja tasa-arvon kaltaisia arvoja. Se on sisäänrakennettu osa länsimaisia kulttuureja ja nykypäivän globaalia diskurssia. Liberaali individualismi on tyypillistä ainoastaan teollistumisen jälkeisille valtioille eikä noussut niissäkään valtaan kuin vasta viime vuosisadan lopulla. Ennen sitä yksilö oli aina toissijainen kansakuntiin ja yhteisöihin nähden ja muodosti identiteettinsä suurilta osin niiden kautta.

Liberaalilla individualismilla on monimutkainen ja syvä yhteys moderniin kapitalismiin. Markkinoiden sääntelyn purkaminen ja kuluttajuus ovat kytköksissä siihen. Kun uskonnot, paikallisyhteisöt ja perinteiset identiteetit ovat hitaasti menettäneet tärkeyttään, ihmiset ovat enenevissä määrin alkaneet määritellä itsensä yksilöyden kautta. Modernissa yhteiskunnassa tämä tapahtuu ennen kaikkea kuluttajavalintojen avulla.

Sosiaalisen median tulo on tuonut ilmiöön oman lisämausteensa: yksilön identiteetti ja menestys määritellään yhä enemmän online-läsnäolon ja visuaalisen kuvaston kautta.

Individualismin puolustajat uskovat, että se auttaa jokaista saavuttamaan suurimman henkilökohtaisen potentiaaliinsa. Nämä ihanteelliset yksilöt osallistuvat sitten parhaan mahdollisen yhteiskunnan rakentamiseen. Ihmisten sosiaaliset tarpeet tyydyttää niin kutsuttu verkostoitunut individualismi, jossa yksilöiden uskotaan olevan ainutlaatuisia mutta keskenään yhteydessä ja toimivan toisiaan tukien.

Individualismin kriitikot huomioivat, että vähemmistöillä ja muilla epäedullisista asemista ponnistavilla ihmisillä on muita pienemmät menestymisen mahdollisuudet maailmassa, jossa retoriikka väittää kaikkien olevan tasa-arvoisia ja kaikkien valintojen rationaalisia, kun todellisuudessa jokaisen tausta, kasvatus, kokemukset ja kulttuuri määrittelevät pitkälti valintoja. Lisäksi sosiaalisen median luomat kuplat ja massamarkkinoinnin asiakassegmentit tähtäävät itse asiassa yksilönvapauksien rajoittamiseen ja kuluttajavalintojen ohjaamiseen. Kriitikkojen mukaan ihmiset ovat syvästi sosiaalisia olentoja, jotka kärsivät individualismin aiheuttamasta yhteyden puutteesta muihin.

Vaikutuksia

Niin kauan, kun maailmantalous pysyy suhteellisen tasaisena, individualismin kukoistus todennäköisesti jatkuu. Ajan kuluessa on kuitenkin mahdollista, että tietoisuus kasvavasta eriarvoistumisesta tai humanismin tai liberaalidemokratian luhistuminen voi aiheuttaa palaamisen yhteisöllisyyteen, kollektivismiin tai jopa autoritääriseen valtiomalliin. Esimerkiksi uuden, epätasa-arvoisen uskonnon, kuten dataismin, nousu voisi asettaa koko modernin humanismin ja liberaalin individualismin kehityksen vaaraan.

Lisäksi on hyvin todennäköistä, että mikä tahansa nykyisen maailmanjärjestyksen laajamittainen järkähtäminen pysäyttäisi individualismin voittokulun nopeasti. Jos maa tai maanosa joutuisi sotaan, ruokaturva olisi uhattuna, ekosysteemi romahtaisi tai lama alkaisi, valtiot voisivat selviytyäkseen joutua uhraamaan joitakin yksilönvapauksia tai ihmiset joutuisivat turvautumaan taas toisiinsa selviytyäkseen. Vapaa-ajan määrä laskisi, kun ihmiset keskittyisivät kriittisten perustarpeidensa tyydyttämiseen, joten itsensä etsimiselle ja kuluttamiselle olisi vähemmän aikaa ja resursseja.

Lisää tietoa


ilmiot-sivu-banneri