Keskuspankkien digitaaliset valuutat (central bank digital currencies, CBDC) ovat keskuspankkien...
Sinua voisi kiinnostaa myös nämä
Lohkoketjuvallankumous
Lohkoketju eli Blockchain on teknologia kryptovaluutta bitcoinin takana. Lohkoketjua pidetään...
Pilvilaskenta
Pilvipalvelut tuovat verkon kautta ulottuville valtavan laskentatehon ja tallennuskapasiteetin...
Kryptovaluutat
Kryptovaluutta on kryptografiaa hyödyntävä virtuaalinen valuutta. Kryptovaluutoissa käytetään lohkoketju- tai muuta kirjanpitoteknologiaa, joka hajauttaa kryptovaluutan hallinnoinnin koko sitä käyttävälle yhteisölle. Tällä hetkellä kryptovaluuttoja on yli 2000, ja uusia ilmestyy markkinoille jatkuvasti.
Taustaa
Kryptovaluuttoja voidaan saada joko ostamalla niitä markkinoilta tai louhimalla niitä. Louhinnassa osa louhijan tietokoneen laskentatehosta käytetään valuuttasiirtojen käsittelyyn ja palkkioksi tästä louhinta synnyttää määrätyllä nopeudella uutta valuuttaa.
Kryptovaluuttojen syntymistä voidaan pitää yhtenä suurimmista virstanpylväistä valtion roolin muutoksessa, koska sen myötä valtiot eivät enää kontrolloi kaikkea valuuttaa. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan kryptovaluutoilla on tulevaisuudessa potentiaalia jopa haastaa perinteiset valtioiden kontrolloimat valuutat pääasiallisena vaihdannan välineenä.
Esimerkiksi kryptovaluutta bitcoinin vahvuutena pidetään sen riippumattomuutta valuuttakursseista sekä sitä, ettei liikkeellä olevien bitcoinien määrää voi pikaisesti lisätä. Lisäksi bitcoineja voidaan nopeasti, vapaasti ja lähes maksutta siirtää maasta toiseen ja valuutan vaihdanta on turvattu lohkoketjuteknologialla.
Viranomaiset näkevät kryptovaluutoissa ongelmia, joista suurimmat liittyvät rahanpesuun ja tulojen verotukseen. Monissa maissa verottajat ovatkin jo aktivoituneet virtuaalivaluutoilla tehtyjen voittojen verotuksessa. Verottajien tavoitteena on yhä useammin tehdä kryptovaluutoilla hankituista voitoista kokonaan pääomatulona verotettavia heti, kun virtuaaliomaisuus realisoidaan.
Kryptovaluuttaa käytetään myös rikollisiin toimiin. Kuitenkin ainakin bitcoinin kohdalla valuutta on helppo jäljittää ja näin paikantaa rikollinen. Tästä syystä rikollisin keinoin saatua kryptovaluuttaa pyritään pesemään puhtaaksi erilaisin keinoin. Eräs mahdollisuus ovat niin sanotut sekoittajat, jotka kierrättävät valuutan eri osoitteiden kautta maksua vastaan ja näin pyrkivät tekemään sen alkuperän tuntemattomaksi. Toinen mahdollisuus on käydä likaisella kryptovaluutalla kauppaa sääntelemättömässä kryptovaluuttapörssissä ja pyrkiä mahdollisimman usean vaihdon kautta peittämään valuutan alkuperä.
Kryptovaluuttojen yleistymisen myötä myös niihin liittyvät huijaukset ovat tulleet jäädäkseen. Ammattitaitoisen näköisesti rakennetuilla nettisivuilla valuuttaan investoiville luvataan nopeita ja korkeita tuottoja. Todellisuudessa mitään valuuttaa ei ole olemassakaan ja huijarit katoavat rahojen kanssa. Vuonna 2019 kryptovaluuttoihin liittyvien rikosten sijoittajille ja käyttäjille aiheuttamat menetykset olivat arviolta jopa 4,5 miljardia dollaria.
Myös suuremmat, vakiintuneet toimijat ovat kiinnostuneet kryptovaluutasta. Esimerkiksi Facebook on tuomassa markkinoille oman kryptovaluuttansa, libran. Valuutan avulla voidaan käydä kauppaa, ja se voidaan myös muuttaa rahaksi. Libran säilytyspaikkana toimii Novi-lompakko, joka rakennetaan sekä Messengerin että WhatsAppin sisään, ja se saa myös oman applikaationsa. Voimakas lainsäädännöllinen paine on pakottanut Facebookin siirtämään aiottua julkaisua ja pienentämään sen mittakaavaa. Vuoden 2020 lopussa libra brändättiin uudelleen nimellä diem. Tämän tarkoituksena oli vahvistaa valuutan itsenäisyyttä Facebookista erillisessä organisaatossa. Diem julkistetaan heti, kun se saa hyväksynnän viranomaisilta. Johtuen diemin aiheuttamasta polemiikista tarkka aikajana on tuntematon.
Hillitäkseen yksityisten kryptovaluuttojen kasvavaa merkitystä ja suojellakseen rahapolitiikkaansa monet keskuspankit ovat harkinneet omien digitaalisten valuuttojensa käyttöönottoa. Vaikka konsepti onkin vahvasti inspiroitunut kryptovaluutoista, keskuspankkien valuutat olisivat keskushallinnon alaisia eivätkä välttämättä käyttäisi lohkoketjuteknologiaa. Monet valtiot ovat vielä tutkimusprosessin alkupäässä, mutta Kiina aloitti digitaalisen yuanin kokeilut eräissä kaupungeissa huhtikuussa 2020.
Vaikutuksia
Kryptovaluutoista saattaa tulla eräs yleisesti hyväksytyistä maksutavoista esimerkiksi ruokakaupassa. Tähän pisteeseen pääsemiseen voi kuitenkin mennä vuosia, tai sitä ei välttämättä saavuteta lainkaan. Useimmat kryptovaluuttojen tulevista vaikutuksista riippuvat kahdesta tekijästä. Ensinnäkin on edelleen kyseenalaista, ottaako valtaosa kuluttajista kryptovaluutat käyttöön, ja toiseksi on yhä hieman auki, miten eri maiden viranomaiset alkavat säädellä niitä.
Kaikkein optimistisimmissa skenaarioissa kryptovaluutat tarjoavat aidon vaihtoehdon nykyiselle fiat-rahalle. Ihmiset voisivat omistaa sekä perinteisiä että kryptovaluuttoja, mikä antaisi heille jonkinlaisen puskurin jommankumman arvonvaihtelua vastaan. Samassa skenaariossa myös pankit alkaisivat tarjota kryptovaluuttoja sijoitusvaihtoehtoina ja yritykset hyväksyisivät ne maksutapana.
On kuitenkin luultavampaa, että kryptovaluutat jäävät melko tuntemattomaksi sijoitusvaihtoehdoksi ja että useimmat menettävät rahaa niitä ostaessaan ja jotkut rikastuvat. Tämä ei tarkoita, että itse lohkoketjuteknologiaa, johon kryptovaluutat perustuvat, ei otettaisi käyttöön sekä julkisella että yksityisellä puolella.
Kryptovaluuttojen eräs vaikutus, joka on jo saanut osakseen mediahuomiota, on se, että viranomaiset eivät välttämättä kykene verottamaan kryptovaluuttainvestoinneilla tehtyjä voittoja. Tämä johtuu siitä, että viranomaisilla ei välttämättä ole kykyä seurata kryptovaluuttojen liikkeitä. Tämä kuitenkin tullee muuttumaan.
Lisää tietoa
Futures Platform
Futures Platform on suomalainen yritys sekä kansainvälinen tiimi tulevaisuudentutkijoita sekä tulevaisuuden ennakoinnin ammattilaisia, joiden tavoittena on tehdä ennakoinnista helppoa, nopeaa sekä käytännönläheistä.