Koneluovuus

Robotisaatio ei tule koskettamaan vain luonteeltaan monotonisia tai vähän luovuutta vaativia ammatteja. Tulevaisuudessa myös luovissa ammateissa ja taiteessa sekä tekoälyä että robotiikkaa hyödynnetään yhä enemmän. Koneluovuuden vaikutukset ulottuvat esimerkiksi musiikkiin, journalismiin, taiteisiin, johtamiseen, luovaan ideointiin sekä elokuviin.

Taustaa

Tietotekniikan kehitys on johtanut keskusteluun koneiden mahdollisuudesta hoitaa tehtäviä, joita on tähän asti pidetty inhimillistä luovuutta vaativina. Erityisesti tekoälyn ja koneoppimisen harppaukset ovat tehneet koneluovuudesta ajankohtaisen aiheen, ja tekoälyn kyky oppia ihmisten vuosisatojen aikana luomista taideteoksista tarjoaa uusia mahdollisuuksia lukuisille toimialoille.  

Tekoäly on tehnyt useita läpimurtoja viime vuosina: Vuonna 2016 Google DeepMindin AlphaGo voitti 18-kertaisen maailmanmestarin Lee Sedolin go-pelissä, joka vaatii luovaa älykkyyttä ja strategiataitoja. Tekoälyn tuottamia taideteoksia on myyty huutokaupoissa, ja tekoälytaiteilijat ovat pitäneet yksityisnäyttelyitä. Esimerkkejä löytyy myös tekoälyn tekemistä musiikkikappaleista, novelleista ja elokuvakäsikirjoituksista. 

Musiikkiteollisuudessa tuottajat hyödyntävät enenevissä määrin tekoälyyn perustuvia järjestelmiä, kuten Sonyn Flow Machinea ja IBM:n Watsonia. Ne pystyvät analysoimaan musiikkitietokantoja, sanomalehtien otsikoita ja sosiaalisen median keskusteluja määritelläkseen suosittuja teemoja. Videoiden kehittyessä yhä tärkeämmäksi viestintämuodoksi taustamusiikin tarve on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosina. Vaikka tämä musiikkimuoto on jo valmiiksi luonteeltaan algoritmista, tekoäly tulee todennäköisesti sekoittamaan markkinoita. 

Tekoälyn luovia mahdollisuuksia on hyödynnetty myös muilla toimialoilla, kuten muotoilussa, muodissa, ruokataiteessa ja journalismissa. Asiakkaat odottavat jatkuvasti uusia innovaatioita, jolloin tekoäly voi auttaa esimerkiksi kokkeja ja suunnittelijoita tutkimalla sosiaalisen median alustoja ja havaitsemalla nosteessa olevia ruoka-, väri- ja kuviotrendejä ja ehdottamalla niistä uusia yhdistelmiä. Mediaa ja taidetta kuratoidaan yhä enemmän tarjolla olevan datan perusteella. Esimerkiksi Netflix ja Spotify käyttävät tekoälyä valitessaan personoitua sisältöä käyttäjilleen.  

Tärkeä kysymys tietotekniikan ja luovien alojen yhdistämisessä koskee luovuuden itsensä luonnetta. Mikäli luovuus ymmärretään yksinkertaisesti uusien yhteyksien ja mallien löytämiseksi, voidaan tämä työ todennäköisesti yhä suuremmassa määrin ulkoistaa tekoälylle, josta on mahdollista kehittää tässä työssä parempi kuin helposti vanhoihin kaavoihin kangistuva ihminen. Toisaalta taas, mikäli luovuus liittyy tiiviisti ihmisen tietoisuuteen ja tunnemaailmaan, eivät koneet todellisessa mielessä pysty välttämättä saavuttamaan luovuutta ainakaan nykyisessä muodossaan.

Vaikutuksia

On selvää, että luovissa ammateissa koneiden tuomaa apua tullaan hyödyntämään niin paljon kuin mahdollista. Ihmisen ja koneen yhteistyöllä päästään parempiin lopputuloksiin kuin pelkästään toisen panosta hyödyntämällä. Lienee kuitenkin vielä pitkä matka pisteeseen, jossa koko luova prosessi voitaisiin antaa koneen tehtäväksi. Sen sijaan, että tekoäly vastaisi luovasta prosessista kokonaan, on todennäköisempää, että se tukee ihmisen luovuutta ja auttaa säästämään aikaa. Tämä saattaa toisaalta muuttaa tapaa ajatella luovia prosesseja ja ihmisen roolia niiden osana.  

Keinoluovuuden käytön valtavirtaistuminen lisää tarvetta uuden lainsäädännön luomiseen esimerkiksi tekoälyn ja tekijänoikeuksien suhteen. Viime vuosina esimerkiksi tekoälyä hyödyntävien keksijöiden ja taiteentekijöiden patenttihakemukset ovat vähentyneet, sillä monissa lainsäädännöissä keksijän on oltava ihminen. Tekijänoikeuden alaista materiaalia on hyödynnetty tekoälyn luovuuden kehittämisessä, mikä saattaa lisätä kiivasta keskustelua toimintamallin eettisistä ja taloudellista seurauksista.  

Lisää tietoa 

• Tim Schweisfurth & René Chester Goduscheit, “Can AI ever rival human creativity? Here’s what the science says”. Fast Company. https://www.fastcompany.com/90460778/can-ai-ever-rival-human-creativity-heres-what-the-science-says
• Schuyler Moore, “Written And Directed By: Artificial Intelligence”. Forbes. https://www.forbes.com/sites/schuylermoore/2020/05/08/written-and-directed-by-artificial-intelligence/#7f0448454377
• Bernard Marr, “Can Machines And Artificial Intelligence Be Creative?”. Forbes. https://www.forbes.com/sites/bernardmarr/2020/02/28/can-machines-and-artificial-intelligence-be-creative/#41862f534580
• Clive Thompson, “What Will Happen When Machines Write Songs Just as Well as Your Favorite Musician?”. Mother Jones. https://www.motherjones.com/media/2019/03/what-will-happen-when-machines-write-songs-just-as-well-as-your-favorite-musician/
• Anna Marks, “How AI is radically changing our definition of human creativity”. Wired. https://www.wired.co.uk/article/artificial-intelligence-creativity
• Janne Kyttanen, “Machines will beat humans in creativity, we cannot win”. Forbes. https://www.forbes.com/sites/jannekyttanen1/2019/05/10/machines-will-beat-humans-in-creativity-we-cannot-win/#8f58ad874ed9