Jatkuva arviointi ja dialogi

Yhä useampi organisaatio on luopunut tai on luopumassa kehityskeskusteluista ja määrällisestä suorituksen mittaamisesta. Nopeatempoiset toimintaympäristöt, hierarkkisuuden väheneminen, nuorempien sukupolvien pääsy työelämään ja työn digitalisointi ovat osa siirtymistä kohti uusia, ketterämpiä ja yksilöllisempiä menetelmiä työntekijän suorituskyvyn optimoimiseksi. Tulevaisuudessa perinteisen suorituksen mittaamisen tilalle tulee mahdollisesti vertaisarviointi, itsearviointi sekä dialogi.  

Taustaa

Pitkään vallitsevana ollut johtamisparadigma on perustunut hierarkiaan, kontrolliin, määrälliseen mittaamiseen ja hallinnan tunteeseen. Uuteen paradigmaan liittyvät vastuiden ja vapauksien tasapaino sekä ihmisten itseorganisoituva työskentely vaihtelevissa tehtävissä ja tiimeissä kulloistenkin tarpeiden ja tavoitteiden mukaan joustavasti työtä muuttaen. Toimintaympäristö on myös huomattavasti kompleksisempi ja nopeammin muuttuva kuin vielä vuosikymmen sitten. Useimmissa tapauksissa tällaiseen nopearytmiseen maailmaan eivät enää sovi harvoin toistuvat kehityskeskustelut.

Miksi kontrollista ja datan keräämisestä innostuneet organisaatiot luopuisivat mittaamisesta? Esimerkiksi Deloittella huomattiin, että johto ja työntekijät käyttävät vuosittain kaksi miljoona tuntia henkilökohtaisten suoritusten arviointiin. Tilalle nostettiin keskustelut ja jatkuva työskentely yhdessä. Muutoksen ansiosta ihmiset ovat tyytyväisempiä ja työ tuloksellisempaa.

Viime aikoina on yleisemminkin huomattu, että jatkuva kilpailu työkavereiden kanssa vahingoittaa yhteistyötä, ei lisää sitä. Nyt, kun yhä useammassa organisaatioissa verkostomaisesta yhdessä suunnittelusta ja tekemisestä on tullut keskeistä, ei ole enää tilaa vain yksilön suoritustasoa tarkastelevalle lähestymistavalle ja keskinäiselle kilpailulle.

Nopeasti muuttuvassa maailmassa on liikuttava kuukausi- tai viikkotasolla. Ihmiset kehittyvät nopeammin jatkuvasti tapahtuvan vertaisarvioinnin sekä itsearvioinnin avulla avoimessa ja läpinäkyvässä yhteistoiminnan hengessä.

Kehityskulku linkittyy työn muutoksiin: organisaatioissa tehdään yhä enemmän työtä ohi siilojen, tiiviissä vuorovaikutuksessa, itsenäistä tiimityötä tehden ja yhdessä suunnitellen (co-design).

Vaikutuksia

Koska yhä useammat organisaatiot toimivat nopeasti muuttuvissa ja arvaamattomissa ympäristöissä, vuosittaiset kehityskeskustelut todennäköisesti korvataan joustavammilla ja jatkuvilla tehokkuuden hallintastrategioilla, jotka on entistä paremmin sovitettu nykypäivän toimintaympäristöön.

Lisäksi teknologian kanssa kasvaneet nuoremmat sukupolvet ovat tottuneet saamaan välitöntä palautetta, ja heidän pääsynsä työelämään tekee jo valmiiksi vanhakantaisen oloisista kehityskeskusteluista varmasti vanhentuneita. Hierarkkisuuden vähenemisen, työpaikkojen digitalisoitumisen ja etätyöskentelyn myötä esihenkilöiden ja työntekijöiden väliset säännölliset ja epäviralliset tilannekatsaukset yleistyvät.

Tämä uusi aikakausi ihmiskeskeisessä suorituskyvyn hallinnassa edellyttää myös, että esihenkilöt tuntevat jokaisen työntekijän tavoitteet ja odotukset yksilötasolla standardoitujen suorituksen mittausten lisäksi ja antavat siten merkityksellistä palautetta, joka edistää työntekijöiden kykyjä ja jatkuvaa oppimista työpaikalla.

Lisää tietoa

ilmiot-sivu-banneri