GAFAM-voimaviisikko

Google, Amazon, Facebook, Apple ja Microsoft muodostavat GAFAM-lyhenteellä tunnetun voimaviisikon (tai FAANG-yhtiöt, jos Microsoftin tilalle vaihdetaan Netflix). Näiden teknologiajättien kasvu ei näytä hidastuvan, ja ne haalivat jatkuvasti lisää vaikutusvaltaa vahvistaen johtoasemaansa maailmantaloudessa. Yhtiöt valvovat kaikkia internetin ja älylaitteiden käyttäjiä jatkuvasti, kattavasti ja pääosin ilman sääntelyä. Täten saatujen henkilötietojen, vallan ja varallisuuden keskittyminen vain muutaman jättiyhtiön käsiin voi pitkällä tähtäimellä uhata demokratiaa ja liiketoimintaekosysteemiä.

Taustaa 

Teknologiajätit menestyvät digitaalitalouden kasvaessa nopeaa tahtia, ja COVID-19-pandemian seurauksena digitaaliteknologioiden käyttö on yleistynyt huomattavasti koko maailmassa. Koska elämämme riippuu suuressa määrin tämän voimaviisikon tuotteista ja palveluista, uudet sulkutoimien aikana syntyneet kuluttajatottumukset tarjoavat viisikolle entistä enemmän mahdollisuuksia vaikutusvaltansa kasvattamiseen. 

Samaan aikaan Yhdysvaltojen ja EU:n lainvalvontaviranomaiset ovat yrittäneet säännellä ja hajottaa teknologiajättien valtaa toimeenpanemalla kilpailunrajoituslakeja ja määräämällä seuraamuksia veronkierrosta ja kilpailun vastaisesta toiminnasta. Datayritys PitchBook ilmoittaa, että GAFAM-voimaviisikko on ostanut yli 500 yritystä vuoden 2010 jälkeen. Teknologiajätit ostavat mahdolliset innovaattorit ennen kuin niistä tulee merkittäviä kilpailijoita, jotta ne voivat maksimoida voittonsa ja säilyttää lähes monopoliaseman omilla liiketoiminta-aloillaan. 

Lisäksi nämä jättiyritykset keräävät ja pitävät hallussaan miljardien käyttäjien dataa, minkä ansiosta ne voivat haalia itselleen resursseista arvokkainta: tietoa. Niiden asema digitaalitaloudessa on vahva, koska ne tietävät käytännössä kaikesta paljon enemmän kuin kukaan muu. Siksi niiden vaikutus eri liikealoilla ja jopa politiikassa ulottuu laajalle.  

Vaikutuksia

Jos teknologiajätit jatkavat monopoliasemaa lähentelevää toimintaansa ja valta-asemansa väärinkäyttöä pääosin ilman sääntelyä, niistä tulee ennennäkemättömän vaikutusvaltaisia maailmantaloudessa. Mitä enemmän tietoa ne hallitsevat ja omistavat, sitä vahvempi niiden markkina-asema on, koska ne voivat tehokkaasti ohjata käyttäjiä ostamaan tuotteita ja palveluja hyödyntämällä keräämiään tietoja. Tämä vaikeuttaa pienten kilpailijoiden toiminnan kasvua, minkä seurauksena ne voivat joutua sulkemaan ovensa tai myymään toimintansa voimaviisikolle. 

Teknologiajättien lyömättömältä näyttävä vaikutusvalta voi myös muodostaa uhan demokratialle. Varallisuuden keskittyminen muutaman teknologiajätin käsiin voi kasata samoille tahoille musertavaa poliittista valtaa ja muodostaa vakavan uhan demokratialle, kun yhteiskunnan eriarvoisuus kasvaa ja kilpailijoiden määrä markkinoilla vähenee huomattavasti. 

Lisää tietoa

• Jack Kelly, ”Big Tech Continues To Get Bigger While Smaller Rivals Are Withering Away”. Forbes. https://www.forbes.com/sites/jackkelly/2020/04/15/big-tech-continues-to-get-bigger-while-others-are-withering-away/#435a8f7d7fd2
• Elizabeth Dwoskin, ”Tech giants are profiting — and getting more powerful — even as the global economy tanks”. The Washington Post. https://www.washingtonpost.com/technology/2020/04/27/big-tech-coronavirus-winners/
• The five biggest tech companies now make up 17.5% of the S&P 500 — here’s how to protect yourself". CNBC. https://www.cnbc.com/2020/01/28/sp-500-dominated-by-apple-microsoft-alphabet-amazon-facebook.html
• Tim Hinchliffe, ” What’s wrong with anti-competitive behavior in big tech?”. The Sociable. https://sociable.co/technology/whats-wrong-anti-competitive-behavior-big-tech/