Elinikäinen oppiminen

Taustaa

Elinikäisellä oppimisella viitataan koko elämän jatkuvaan uuden oppimiseen, joka vastaa työllistymisen, aktiivisen kansalaisuuden ja henkilökohtaisen kehityksen tarpeisiin. 2000-luvun alusta alkaen jatkuvan oppimisen yhteydessä on puhuttu yrittäjämäisestä asenteesta, mikä Turun yliopiston tutkija Heikki Kinnarin mukaan korostaa yksilön vastuuta oman osaamisportfolionsa päivittämisessä.

Muutokset työvoimatarpeissa ovat vääjäämättömiä ja jatkuvia. Joillekin taidoille on merkittävästi enemmän kysyntää kuin toisille. Työvoiman matala osaamistaso hidastaa talouskasvua, ja tulevan vuosikymmenen aikana suuri osa nykyisistä työntekijöistä tulee tarvitsemaan lisäkoulutusta.

Verkon oppimisalustat ja kaikille avoimet verkkokurssit tarjoavat maailmanlaajuisesti yhä useammalle mahdollisuuksia päivittää osaamistaan eri elämänvaiheissa. Perinteisillä oppilaitoksilla sen sijaan on ollut haasteita vastata työn ohessa suoritettavien opintojen ja lyhytkurssien kasvavaan kysyntään. Esimerkiksi EU:ssa työnantajat ovatkin yksi yleisimmistä tutkintoon johtavan koulutuksen ulkopuolella tapahtuvan opetuksen järjestäjistä.

Elinikäisen oppimisen organisoimisessa on maakohtaisia eroja. Käytössä on esimerkiksi jatko-opintomahdollisuuksia ja koulutuksia kootusti esitteleviä verkkoalustoja, oppimistilejä ja sertifiointijärjestelmiä. Myös työnantajien suhtautumisessa lisäkouluttautumiseen ja sen taloudelliseen tukemiseen on eroavaisuuksia.

Vaikutuksia

Lyhyiden ja joustavien täsmäkoulutusten yleistyessä syntyy myös uusia mittareita ja järjestelmiä, jotka helpottavat yksilöllisen osaamisen osoittamista, arviointia ja tunnistamista.  

Koulutustoimijoiden kyky ennakoida osaamistarpeita ja tarjota niiden mukaista opetusta korostuu entistään elinikäisen oppimisen maailmassa. Useiden valtioiden koulutusjärjestelmät tulevat muuttumaan perusteellisesti, mikä tarjoaa monille toimijoille mahdollisuuksia maailmanlaajuisten koulutusmarkkinoiden valloittamiseen.  

Hyvin harva ammatti pysyy muuttumattomana, joten jatkuva oppiminen ja osaamisen kehittäminen saattavat muodostua pysyviksi piirteiksi ja toimintamalleiksi monille aloille. Töistä suoriutumiseksi on käytettävä aikaa uusien taitojen opetteluun. Tämä aiheuttaa taloudellista rasitusta yrityksille, mutta saattaa myös auttaa erottelemaan ne ihmiset, jotka pystyvät jatkuvasti päivittämään osaamistaan, niistä, jotka eivät siihen pysty. Seurauksena saattaa olla eriarvoistumisen lisääntyminen.

Lisää tietoa

• “Lifelong learning receives record investment”. NSW Government. https://www.nsw.gov.au/media-releases/li...
• Aliza Knox, “3 Questions About Lifelong Learning Answered”. Forbes. https://www.forbes.com/sites/alizaknox/2...  
• Samantha Sault, ”What you need to know about education, skills and life-long learning”. World Economic Forum. https://www.weforum.org/agenda/2020/10/w...
• ”A Global Standard for Lifelong Learning and Worker Engagement to Support Advanced Manufacturing”. World Economic Forum. http://www3.weforum.org/docs/WEF_Guiding...
• ”The Work of the Future: Shaping Technology and Institutions”. MIT Work of the Future. https://workofthefuture.mit.edu/research...
• “UNESCO institute for life-long learning” UNESCO. https://uil.unesco.org/