Muotoilumenetelmät haltuun: Ruoki luovuutta

Luovuus on mahtava voimavara ja tehokas työkalu niin ongelmanratkaisussa, kehittämisessä kuin merkityksellisen keskustelun herättelyssä. Luovia menetelmiä voi hyödyntää osana muotoiluprosessia tai strategiatyötä, tai ne voivat tuoda lisämaustetta tiimipalavereihin ja virkistyspäiviin. Luovuutta voi herätellä monella tapaa, eikä menetelmien käyttö vaadi kuin hieman uskallusta. Esittelen seuraavaksi muutaman erilaisen menetelmän, joilla luovuutta voi lisätä oman organisaation arjessa.

Luovat menetelmät perustuvat yleensä vuorovaikutuksen laajentamiseen sanojen ulkopuolelle. Tämä voi tapahtua niin visuaalisen kuin kehollisen ilmaisun kautta, tai vaikkapa legoilla rakentaen. Menetelmiin liittyy vahvasti intuition hyödyntäminen ja analyyttisestä ajattelusta hetkellisesti irti päästäminen. Luovuus ei kuitenkaan vaadi taiteellisuutta tai muuta ennakko-osaamista – tärkeintä on luottaa prosessiin, kokeilla rohkeasti ja suhtautua uteliaasti niin omiin kuin muiden tuotoksiin. 

Kuvallinen ilmaisu

Piirtäminen tai maalaaminen on helppo tapa herätellä luovuutta. Yksinkertaisimmillaan välineiksi riittää lyijykynä ja kopiopaperi, mutta erilaiset värit ja materiaalit voivat kannustaa monipuolisempaan luomiseen. Kynnys piirtämiseen voi olla korkea, jos se ei ole itselle luontainen tapa ilmaista itseään. Tällöin on tärkeä korostaa, että menetelmän tarkoitus ei ole tehdä taidetta, vaan laajentaa ilmaisua. Kuvallisessa ilmaisussa ei tarvitse olla kyse yksityiskohtaisesta rautalankamallin piirtämisestä, vaan se voi perustua pelkkään värien ja viivojen käyttöön.

Esimerkkiharjoitus: Mitä tunteita organisaatiomuutos herättää?

Välineet: iso paperi, erivärisiä kyniä (esim. tusseja tai liituja)

Pyydä osallistujia kerääntymään paperin ääreen ja piirtämään, mitä positiivisia ja negatiivisia tunteita organisaatiomuutos heissä herättää. Kannusta keskittymään väreihin (kirkas/haalea, tumma/vaalea...), muotoihin (terävä/pyöreä, pieni/iso...) ja viivoihin (suora/kaareva, paksu/ohut...) ja toimimaan intuition ohjaamana. Osallistujat voivat täydentää toistensa piirroksia vapaasti, niin että syntyy yhteinen kuva. Sanoittakaa lopuksi, mitä näette kuvassa ja mitä se teille kertoo.

Legot ja muut apuvälineet

Jos kynään tarttuminen pelottaa tai kaipaatte luovuuden tueksi enemmän konkretiaa, ovat erilaiset apuvälineet hyvä keino madaltaa osallistumisen kynnystä. Legoilla rakentelu, erilaiset kuvakortit, pienet esineet, tarrat tai vaikkapa muovailuvaha toimivat visuaalisina herätteinä ja kannustavat luovaan ajatteluun. Tyhjän paperin kammo vähenee, kun voi tarttua valmiisiin kuviin tai palikoihin ja yhdistellä niitä haluamallaan tavalla.

Esimerkkiharjoitus: Tulevaisuuden ihannetyöpaikka

Välineet: erilaisia legopalikoita

Jaa jokaiselle osallistujalle kasa legoja tai levitä kasa pöydälle. Pyydä jokaista rakentamaan oma unelmatyöpaikkansa. Kannusta osallistujia antamaan merkitys jokaiselle rakennelmansa osalle - kasvi voisi esimerkiksi symboloida viihtyisää työympäristöä ja hymyilevät kasvot ystävällisiä kollegoita. Tuokaa sitten rakennelmat yhteen ja esitelkää ne toisillenne. Pystyttekö rakentamaan yhdessä unelmatyöpaikan, jossa kaikkien toiveet tulevat huomioiduksi?

Sovellettu improvisaatio

Improvisaatio on monelle tuttu teatterin maailmasta - ehkäpä olet joskus ollut katsomassa käsikirjoittamatonta näytelmää tai nähnyt televisiossa näyttelijöiden hupailevan erilaisten improtekniikoiden parissa. Omassa arjessamme joudumme kaikki joskus improvisoimaan, kun suunnitelmat muuttuvat ja joudumme lennosta mukauttamaan toimintaamme. Improvisaatio on pohjimmiltaan aktiivista kuuntelemista ja intuitiivisesti reagoimista - taitoja, jotka liittyvät vahvasti niin luovuuteen kuin toimivaan vuorovaikutukseenkin.

Esimerkkiharjoitus: Tiimin vuorovaikutuksen kehittäminen

Välineet: tila, jossa mahtuu liikkumaan

Pyydä osallistujat jakautumaan pareihin. Parit valitsevat, kumpi on A ja kumpi B. A:n tehtävä on ehdottaa B:lle erilaisia asioita, esimerkiksi "Lähdetäänkö lounaalle?" tai "Ostetaanko jätskiä?". Ensimmäisessä vaiheessa B aloittaa vastauksensa aina "Joo, mutta...", esimerkiksi "Joo, mutta mä en sit voi syödä lihaa.". A yrittää ylläpitää keskustelua ja päästä eteenpäin tavoitteessaan. Seuraavassa vaiheessa B aloittaa vastauksensa "Joo, ja...", esimerkiksi "Joo, ja lounaan jälkeen voitais käydä vielä kahvilla.". A inspiroituu B:n vastauksesta ja jatkaa samaan tyyliin, esimerkiksi "Joo, ja sit jatketaan energisinä töitä." jne. Lopuksi keskustellaan yhdessä siitä, miltä eri keskustelut tuntuivat ja miksi.

Harjoitus voidaan myös linkittää muotoiluprosessin eri vaiheisiin – ideoita kerätessä ja ajattelua laajentavissa vaiheissa tarvitaan "joo, ja" -ajattelua, kun taas "joo, mutta" -ajattelulle voi olla paikkansa ratkaisuja priorisoidessa ja karsiessa.

Huomioita

Luovien menetelmien hyödyntäminen vaatii uskoa niiden toimivuuteen. Korkein kynnys on usein menetelmien käytön aloittamisessa – menetelmien hyöty ymmärretään usein vasta niitä kokeiltaessa. Menetelmiä kannattaakin ujuttaa organisaation arkeen ensin pieninä kokeiluina. Joskus myös ulkopuolisen asiantuntijan apu voi auttaa epävarmuuden poistamisessa.

OTA YHTEYTTÄ

Oletko tsekannut jo muut menetelmien käyttöä koskevat blogikirjoituksemme?

>> Arvolupaus
>> Yhteisömalli
>> Palvelukonsepti
>> Asiakaspolku
>> Liiketoimintamalli (BMC)
>> Tulevaisuuden kilpailuedut
>> Ideointi
>> OKR-malli
>> Ilmiön kuvaus
>> Hypoteesien testaus
>> Palvelumainos
>> Hook-malli
>> Arvon kuvaus
>> Palvelun tuotantokaavio
>> 2x2 skenaariot
>> Rautalangat
>> Kulttuurin kuvaus
>> Tulevaisuuskuvan rakentaminen
>> Avainluvut