Johda kemiaa – johdat tuloksen tekoa ja hyvinvointia

Johtaminen on työelämän suuri mysteeri. Erilaisia johtamisen toimenpiteitä kohdistetaan yksilöihin ja tiimeihin, ja siitä seuraa toivottua tai ei niin toivottua käyttäytymistä. Käyttäytymisen seurauksena tulee toivottua tai ei toivottua tulosta. Mutta miksi? Mitä yksilöissä ja tiimeissä tapahtuu johtamisen seurauksena? Kuinka itsensä johtaminen mahdollistaa menestystä ja kykyä johtaa muita?

Itse olen toiminut toimitusjohtajana kaksikymmentä vuotta, ja myyntijohtajana vielä usean vuoden lisäksi. Nyt vasta ymmärrän oikeasti, miksi toiset tiimit ovat menestyneet ja olleet onnellisia, ja miksi toisilla on mennyt selkeästi huonommin. Kemia, ilmapiiri, se fiilis millä töitä tehdään, on keskeinen vaikuttaja sekä kykyyn tehdä tulosta että ihmisten hyvinvointiin.
Kemian johtaminen on sitä, kuinka kukin meistä voi johtaa omaa kemiaansa, tunteita, energiaa, motivaatiota, kommunikaation tyyliä. Kemian johtaminen on myös sitä, kuinka voimme johtaa tiimin, kokouksen, projektin, tai jopa kokonaisen organisaation ilmapiiriä, tunnistamalla kemiallista tilaa ja vaikuttamalla siihen.

Kemian johtamisen ytimessä on kolme tekijää:

1. Oman kemian johtaminen.
2. Viisi ainetta, jotka keskeisesti vaikuttavat eri tilanteissa vallitsevaan kemiaan:
      a. Dopamiini
      b. Oksitosiini
      c. Serotoniini
      d. Kortisoli
      e. Testosteroni
3. Peilivaikutus

Ihmisen omassa ja ihmisten välisessä kemiassa on tässä tarkastelussa siis kolme elementtiä. Ensimmäinen elementti käsittelee sitä, kuinka kukin meistä voi johtaa omaa kemiaansa – miten omat tunteemme ja reaktiomme vaikuttavat toimintaamme. Toinen elementti avaa, kuinka ymmärtämällä viiden keskeisen vaikuttaja-aineen merkityksen, voimme tunnistaa eri tilanteissa läsnä olevan kemian ja kyetä tietoisesti vaikuttamaan siihen. Kolmas elementti tarkastelee, kuinka vaikutamme jatkuvasti toistemme ja yhteisöjemme kemiaan jokaisella hetkellä, halusimme sitä tai emme. Kutsun tätä ilmiötä peilivaikutukseksi.

Moderni neurokemian ja aivojen toiminnan ymmärtäminen avaavat johtamisen syy-seuraussuhteita, jopa ahaa-elämyksiä tuottaen. Tuoreeseen tieteeseen ja ymmärrykseen perustuen, ymmärrämme kuinka kannattaa johtaa, jos haluaa toivottua käyttäytymistä ja tulosta. Parhaimmillaan vielä niin, että ihmiset kehittyvät ja voivat hyvin.

Tämä viitekehys ja sen hyödyntäminen avaavat silmäsi ymmärtämään erilaisten johtamisen toimenpiteiden vaikutuksen tuoreella tavalla. ”Aivan! Siksi tuollainen johtaminen toimii ja sellainen ei lainkaan.” – on yleinen reaktio, kun johtamisen kemia avautuu sekä teoriassa että käytännössä.

Oman kemian johtaminen niin, ettei stressi ja sen mukainen korkea kortisoli tartu muihin

Oman kemian johtamisen periaate on hyvinkin helppo. Kun pystyt tunnistamaan eri tilanteessa kokemasi tunteet, perustason ymmärrys keskeisistä vaikuttaja-aineista ja hormoneista auttaa sinua ymmärtämään millaisesta kokonaisuudesta on kyse.
Olet jo menossa päivän neljänteen palaveriin. Kolmen ensimmäisen välissä on ollut enimmillään minuuttien siirtymä. Jokainen palaveri on tuonut lautasellesi huolenaiheita, ratkaisuja vaativia haasteita, eli eri lailla stressaavia kokonaisuuksia. Tällainen tapahtumasarja on omiaan kohottamaan kortisolitasojasi. Kortisoli tunnetaan parhaiten stressihormonina. Kortisolin vaikutuksesta tuntuu siltä kuin päässä sauhuasi, sydän tykyttäisi hieman tiiviimmin ja rinnassakin ehkä hieman puristaa. Kortisolitasojen ollessa korkealla ihmisen on hyvin haastavaa olla läsnä, keskittyä kuuntelemaan, osoittamaan empatiaa. Haastava olotila laadukkaalle johtamiselle, eikö olekin?

Kortisolipöllyssä päivien suorittaminen saattaa tuottaa paljon toimintaa, päätöksiä, ja tuloksiakin. Kemiaa se ei paranna, ennemminkin stressin tunne tarttuu muihinkin. Esihenkilön olisi tärkeää saada ”kierrokset alas”, jolloin hän voisi olla paremmin läsnä ja jopa parantaa tekemisen fiilistä. Tähän yksinkertainen keino on nopeakin oksitosiini-harjoite. Oksitosiini toimii vasta-aineena kortisolille ja sitä saat itsessäsi virtaamaan rauhoittumalla, hengittämällä syvään, ja miettimällä tai katsomalla kuvia lemmikeistä, lapsista, tai muista olennoista keitä kohtaan tunnet suurta rakkautta. Tällaisia käytäntöjä kutsun neuro-hackeiksi.

Viisi vaikuttavaa ainetta ja niiden vaikutukset

1. Dopamiini: Tämä välittäjäaine liittyy energiaan, motivaatioon ja tavoitteen saavuttamiseen. Tiimissä tasapainoinen dopamiinitaso voi parantaa innostusta, aktiivista oppimista ja positiivista asennetta työtä kohtaan.
   
   
2. Oksitosiini: Tunnetaan myös "luottamushormonina" – Oksitosiinilla on keskeinen rooli luottamuksen ja yhteenkuuluvuuden rakentamisessa tiimin sisällä. Sen läsnäolo voi edistää tukevan ja luottamuksellisen tiimihengen syntymistä, vähentää stressiä ja edistää avointa viestintää.
   
   
3. Serotoniini: Liittyy asemaan ja turvallisuuteen liittyviin tunteisiin. Ihmisen serotoniinitasot ovat korkealla, kun hän kokee olonsa turvalliseksi, erityisesti siksi että hän tulkitsee asemansa tilanteessa korkeaksi. Ihminen tulkitsee luontaisesti omaa asemaansa eri tilanteissa itse tulkitsemassaan hierarkiassa. Tasapainoinen serotoniinitaso voi edistää positiivista sosiaalista vuorovaikutusta ja vahvistaa tiimin jäsenten arvon ja turvallisuuden tunteita. Alhainen serotoniinitaso puolestaan aiheuttaa epävarmuutta, alemmuuden tunnetta ja fiilistä, jossa motivaatio on alhainen. 
   
   
4. Kortisoli: Kortisoli on ensisijainen stressihormoni, joka liittyy stressinhallintaan ja paineen käsittelyyn. Tasapainoisten kortisolitasojen ylläpitäminen on ratkaisevan tärkeää, jotta tiimin jäsenet voivat tehokkaasti selviytyä haastavista tilanteista ja säilyttää hyvinvointinsa. Tällaisessa tilassa tuntuu siltä, että painetta on juuri sopivasti. Korkeat kortisolitasot etenkin pitkäaikaisena olotilana johtavat huonoihin lopputuloksiin – sekä tavoitteiden että hyvinvoinnin kannalta.
   
   
5. Testosteroni: Usein yhdistetty päättäväisyyteen ja itseluottamukseen – testosteroni voi vaikuttaa johtamiskäyttäytymiseen ja päätöksentekoprosesseihin tiimissä. Parhaimmillaan testosteroni tuo rohkeutta toimia epämukavuusalueilla menestyksekkäästi. Sen roolin ymmärtäminen voi tarjota näkemyksiä tiimidynamiikasta ja yksilöiden päättäväisyydestä.

Tiimikemian johtamisessa peilivaikutus on keskeinen elementti

Sinulla on varmasti paljonkin kokemuksia tilanteista, missä joku tulee avokonttoriin tai neukkariin, ja tuo mukanaan vahvasti muihin vaikuttavaa kemiaa. Joku tuo lähes aina tarttuvaa, eteenpäin vievää energiaa, ja muutkin innostuvat. Toinen saattaa astua tilaan stressaantuneena, tai kuin juuri tappion kokeneena. ”Ei tästä mitään tule” -fiilis tarttuu hyvinkin helposti, ilman pisaratartuntaa. Tiimikemian johtamisessa tämä peilivaikutus on keskeinen elementti. Samoin tapahtuu kahdenkeskisissä kohtaamisissa – avain on tunnistaa mitä kemiaa kukakin tilanteeseen tuo, ja miten se keneenkin vaikuttaa. Peilivaikutuksessa riittää, että on perustiedot eri aineista, jotta ymmärtää tilanteen ja voi päättää, miten kemiaa muutetaan ja parannetaan ilmapiiriä.

Yhteenveto

Kemian johtaminen ei suinkaan ratkaise kaikkia työelämän tai yksilöiden ja tiimien suoriutumisen ja hyvinvoinnin haasteita. Sitä tuskin kukaan kiistää, etteikö ilmapiirillä, eli kemialla, olisi kriittisen suuri vaikutus tuloksen tekokykyyn ja hyvinvointiin. Kuvittele tilanne, jossa kaikilla on vahva, eteenpäin vievä energia, halu oppia ja kehittyä, vahva yhteishenki ja keskinäinen luottamus, terve itseluottamus ja siitä seuraava turvallisuuden tunne, sopivasti painetta ja paineensietokykyä, sekä rohkeutta mennä epämukavuusalueille voittamaan. Tällainen tiimi varsin todennäköisesti saavuttaa tavoitteensa ja voi hyvin. Siksi kemiaa kannattaa johtaa.