Uskon, että kesälomien loputtua siirrymme maailmaan, jossa bisneskohtaamiset ovat taas joko...
Edelläkävijän valinta
Sinua voisi kiinnostaa myös nämä
Muutos lähtee luottamuksesta
Kuluneiden vuosien aikana erikokoiset, vakiintuneet organisaatiot ja yritykset ovat ryhtyneet...
2
Muotoilijat tuhosivat maailman – mitä seuraavaksi?
Vuoden 2021 tammikuun 6. päivän tapahtumat tullaan muistamaan pitkään. Yhdysvaltojen silloista...
2
Johda kemiaa – johdat tuloksen tekoa ja hyvinvointia
Johtaminen on työelämän suuri mysteeri. Erilaisia johtamisen toimenpiteitä kohdistetaan yksilöihin ja tiimeihin, ja siitä seuraa toivottua tai ei niin toivottua käyttäytymistä. Käyttäytymisen seurauksena tulee toivottua tai ei toivottua tulosta. Mutta miksi? Mitä yksilöissä ja tiimeissä tapahtuu johtamisen seurauksena? Kuinka itsensä johtaminen mahdollistaa menestystä ja kykyä johtaa muita?
Itse olen toiminut toimitusjohtajana kaksikymmentä vuotta, ja myyntijohtajana vielä usean vuoden lisäksi. Nyt vasta ymmärrän oikeasti, miksi toiset tiimit ovat menestyneet ja olleet onnellisia, ja miksi toisilla on mennyt selkeästi huonommin. Kemia, ilmapiiri, se fiilis millä töitä tehdään, on keskeinen vaikuttaja sekä kykyyn tehdä tulosta että ihmisten hyvinvointiin.
Kemian johtaminen on sitä, kuinka kukin meistä voi johtaa omaa kemiaansa, tunteita, energiaa, motivaatiota, kommunikaation tyyliä. Kemian johtaminen on myös sitä, kuinka voimme johtaa tiimin, kokouksen, projektin, tai jopa kokonaisen organisaation ilmapiiriä, tunnistamalla kemiallista tilaa ja vaikuttamalla siihen.
Kemian johtamisen ytimessä on kolme tekijää:
a. Dopamiini
b. Oksitosiini
c. Serotoniini
d. Kortisoli
e. Testosteroni
Ihmisen omassa ja ihmisten välisessä kemiassa on tässä tarkastelussa siis kolme elementtiä. Ensimmäinen elementti käsittelee sitä, kuinka kukin meistä voi johtaa omaa kemiaansa – miten omat tunteemme ja reaktiomme vaikuttavat toimintaamme. Toinen elementti avaa, kuinka ymmärtämällä viiden keskeisen vaikuttaja-aineen merkityksen, voimme tunnistaa eri tilanteissa läsnä olevan kemian ja kyetä tietoisesti vaikuttamaan siihen. Kolmas elementti tarkastelee, kuinka vaikutamme jatkuvasti toistemme ja yhteisöjemme kemiaan jokaisella hetkellä, halusimme sitä tai emme. Kutsun tätä ilmiötä peilivaikutukseksi.
Moderni neurokemian ja aivojen toiminnan ymmärtäminen avaavat johtamisen syy-seuraussuhteita, jopa ahaa-elämyksiä tuottaen. Tuoreeseen tieteeseen ja ymmärrykseen perustuen, ymmärrämme kuinka kannattaa johtaa, jos haluaa toivottua käyttäytymistä ja tulosta. Parhaimmillaan vielä niin, että ihmiset kehittyvät ja voivat hyvin.
Tämä viitekehys ja sen hyödyntäminen avaavat silmäsi ymmärtämään erilaisten johtamisen toimenpiteiden vaikutuksen tuoreella tavalla. ”Aivan! Siksi tuollainen johtaminen toimii ja sellainen ei lainkaan.” – on yleinen reaktio, kun johtamisen kemia avautuu sekä teoriassa että käytännössä.
Oman kemian johtaminen niin, ettei stressi ja sen mukainen korkea kortisoli tartu muihin
Oman kemian johtamisen periaate on hyvinkin helppo. Kun pystyt tunnistamaan eri tilanteessa kokemasi tunteet, perustason ymmärrys keskeisistä vaikuttaja-aineista ja hormoneista auttaa sinua ymmärtämään millaisesta kokonaisuudesta on kyse.
Olet jo menossa päivän neljänteen palaveriin. Kolmen ensimmäisen välissä on ollut enimmillään minuuttien siirtymä. Jokainen palaveri on tuonut lautasellesi huolenaiheita, ratkaisuja vaativia haasteita, eli eri lailla stressaavia kokonaisuuksia. Tällainen tapahtumasarja on omiaan kohottamaan kortisolitasojasi. Kortisoli tunnetaan parhaiten stressihormonina. Kortisolin vaikutuksesta tuntuu siltä kuin päässä sauhuasi, sydän tykyttäisi hieman tiiviimmin ja rinnassakin ehkä hieman puristaa. Kortisolitasojen ollessa korkealla ihmisen on hyvin haastavaa olla läsnä, keskittyä kuuntelemaan, osoittamaan empatiaa. Haastava olotila laadukkaalle johtamiselle, eikö olekin?
Kortisolipöllyssä päivien suorittaminen saattaa tuottaa paljon toimintaa, päätöksiä, ja tuloksiakin. Kemiaa se ei paranna, ennemminkin stressin tunne tarttuu muihinkin. Esihenkilön olisi tärkeää saada ”kierrokset alas”, jolloin hän voisi olla paremmin läsnä ja jopa parantaa tekemisen fiilistä. Tähän yksinkertainen keino on nopeakin oksitosiini-harjoite. Oksitosiini toimii vasta-aineena kortisolille ja sitä saat itsessäsi virtaamaan rauhoittumalla, hengittämällä syvään, ja miettimällä tai katsomalla kuvia lemmikeistä, lapsista, tai muista olennoista keitä kohtaan tunnet suurta rakkautta. Tällaisia käytäntöjä kutsun neuro-hackeiksi.
Viisi vaikuttavaa ainetta ja niiden vaikutukset
Tiimikemian johtamisessa peilivaikutus on keskeinen elementti
Sinulla on varmasti paljonkin kokemuksia tilanteista, missä joku tulee avokonttoriin tai neukkariin, ja tuo mukanaan vahvasti muihin vaikuttavaa kemiaa. Joku tuo lähes aina tarttuvaa, eteenpäin vievää energiaa, ja muutkin innostuvat. Toinen saattaa astua tilaan stressaantuneena, tai kuin juuri tappion kokeneena. ”Ei tästä mitään tule” -fiilis tarttuu hyvinkin helposti, ilman pisaratartuntaa. Tiimikemian johtamisessa tämä peilivaikutus on keskeinen elementti. Samoin tapahtuu kahdenkeskisissä kohtaamisissa – avain on tunnistaa mitä kemiaa kukakin tilanteeseen tuo, ja miten se keneenkin vaikuttaa. Peilivaikutuksessa riittää, että on perustiedot eri aineista, jotta ymmärtää tilanteen ja voi päättää, miten kemiaa muutetaan ja parannetaan ilmapiiriä.
Yhteenveto
Kemian johtaminen ei suinkaan ratkaise kaikkia työelämän tai yksilöiden ja tiimien suoriutumisen ja hyvinvoinnin haasteita. Sitä tuskin kukaan kiistää, etteikö ilmapiirillä, eli kemialla, olisi kriittisen suuri vaikutus tuloksen tekokykyyn ja hyvinvointiin. Kuvittele tilanne, jossa kaikilla on vahva, eteenpäin vievä energia, halu oppia ja kehittyä, vahva yhteishenki ja keskinäinen luottamus, terve itseluottamus ja siitä seuraava turvallisuuden tunne, sopivasti painetta ja paineensietokykyä, sekä rohkeutta mennä epämukavuusalueille voittamaan. Tällainen tiimi varsin todennäköisesti saavuttaa tavoitteensa ja voi hyvin. Siksi kemiaa kannattaa johtaa.
Tomi Hilvo
Tomi Hilvo on yrittäjä, headhunter, kirjailija, sijoittaja, valmentaja ja puhuja. Uusimmassa kirjaprojektissaan Tomi perehtyy neurojohtajuuteen, etenkin siihen kuinka kemiaa johtamalla on mahdollista parantaa tiimien ja yksilöiden tuloksentekokykyä ja hyvinvointia. Kyseinen työkirja tulee sisältämään aitoja, usein toistuvia työelämän tilanteita ja tieteeseen perustuvan näkemyksen siitä, kuinka hyvällä kemialla tilanteet johtavat hyvään lopputulemaan ja huonolla kemialla voi tapahtua mitä tahansa. Tavoiteaikataulu kirjan julkaisulle on kesä 2025. Tomi puhuu ja valmentaa aiheesta jo aktiivisesti, sekä yksin että yhdessä psykologi, aivotutkija Ville Ojasen kanssa.