Monikäyttöiset kirjastot ja julkiset hybriditilat

Monet julkiset tilat kehittyvät muuttuvien aikojen ja pienenevien budjettien vuoksi tarjoamalla monipuolisen valikoiman erilaisia palveluita kaupungin asukkaille yhdessä tilassa. Monikäyttöiset kirjastot ovat hyvä esimerkki hybriditiloista. Kirjojen, tiedonhakupalvelun ja sähköisten palveluiden tarjoamisen lisäksi ne toimivat alustamaisina avoimina julkisina tiloina, joiden valikoimassa on mahdollisuuksia niin opiskeluun, työntekoon kuin vapaa-aikaan.

Taustaa

Julkisista tiloista on tulossa hybriditiloja, jotka tarjoavat laajemman valikoiman fyysisiä ja digitaalisia palveluita. Kirjastot eivät enää keskity vain kirjoihin ja rajattuihin sähköisiin palveluihin – nykyään ne ovat muuttumassa avoimemmiksi alustamaisiksi julkisiksi tiloiksi, joissa on kattava valikoima erilaisia palveluita. Niihin lukeutuu muun muassa kahviloita, hyvin varusteltuja työskentelytiloja, virtuaalielementtejä hyödyntäviä hybridihuoneita, jaettuja työtiloja, paikkoja tapahtumille sekä fyysisiä ja virtuaalisia kohtaamispaikkoja. Hyviä esimerkkejä tämän tyylisistä uuden ajan kirjastoista ovat Helsingin keskustakirjasto Oodi, Marrickvillen kirjasto Australiassa ja Forum Groningen Alankomaissa.

Kun kirjastoille ei ole enää riittävästi kysyntää tietyssä sijainnissa tai vuokrat käyvät liian kalliiksi, kirjastoille voidaan löytää uutta elämää sijoittamalla sinne muita palveluita. Rakennuksen ja kustannusten jakaminen julkisten palveluiden, järjestötoiminnan, yksityisen sektorin tai kolmannen sektorin kumppanien kanssa voi auttaa kirjastoja säilymään näkyvinä keskeisillä paikoilla, joilla ihmiset voivat helposti vierailla niissä. Monikäyttöiset kirjastot eivät vain yritä säästää kustannuksissa, vaan samalla tavoittelevat uusia kävijöitä, edistävät esteettömyyttä sekä luovat kumppanuuksia ja mahdollisuuksia muiden palveluiden kautta.

Vaikutuksia

Esteettömät ja helppokäyttöiset julkiset tilat ja palvelut voivat parantaa paikallisten asukkaiden oman elinympäristönsä arvostusta. Tutkimusten mukaan paikallisiksi yhteisöllisiksi keskuksiksi muuttuneet kirjastot myös edistävät yhteisöjen osallistumista ja yhtenäisyyttä. Monikäyttöisistä kirjastoista voi myös tulla suosittuja turistikohteita, jotka houkuttelevat vierailijoita oppimaan ja kokemaan paikallista kulttuuria ja ilmapiiriä.

Kaupungistuminen, kutistuvat budjetit sekä tarve käyttää kaupunkien pinta-alaa mahdollisimman tehokkaasti erityisesti tiiviisti asutuissa kaupungeissa todennäköisesti lisäävät painetta palveluiden yhdistämiseksi ja monikäyttöisten tilojen luomiseksi. Palveluiden sijoittaminen kirjastoon ja muihin julkisiin rakennuksiin tehostaa kiinteistöjen käyttöä, vähentää julkisten palveluiden kuluja sekä lisää yhteistyötä yhteiskunnan eri toimijoiden välillä.

Lisää tietoa

• “The Library of the Future: Meeting the public’s needs”. Axiell. https://www.axiell.com/de/report/new-research-shows-the-potential-for-libraries-to-become-the-hub-of-communities-across-the-uk/
• Jeffrey Sackenheim, “Seven Trends Shaping the Future of Libraries”. SHP. https://shp.com/2021/03/19/seven-trends-shaping-the-future-of-libraries/
• Oodi - Helsingin keskustakirjasto. https://www.oodihelsinki.fi/
• ”Libraries as community hubs: Case studies and learning”. Renaisi. https://www.artscouncil.org.uk/sites/default/files/download-file/Libraries-CommunityHubs-Renaisi.pdf
• Mersand, Shannon et al. (2019). Public libraries as anchor institutions in smart communities: Current practices and future development. In Proceedings of the 52nd Hawaii international conference on system sciences. https://scholarspace.manoa.hawaii.edu/bitstreams/2fa3e489-3616-4e71-aa3c-b375dc3b29e9/download