Räätälöity tasa-arvo tarkoittaa sitä, että ihmisille tarjotaan tasapäistävien samaa kaikille -palveluiden sijaan yhtäläiset mahdollisuudet toteuttaa itseään yksilöllisten kykyjensä ja tarpeidensa mukaisesti. Perinteinen käsitys tasa-arvosta on asteittain vaihtumassa mahdollisuuksien tasa-arvoksi, jossa yksilölliset polut ja valinnan mahdollisuudet pyritään turvaamaan.
Julkisessa päätöksenteossa mahdollisuuksien tasa-arvon tavoitteena on vähentää sellaisten epäoikeudenmukaisuutta luovien tekijöiden merkitystä, joihin yksilö ei voi vaikuttaa. Tällaisia ovat esimerkiksi perheen sosioekonominen tausta, sukupuoli ja etninen tausta. Mahdollisuuksien tasa-arvossa tavoitellaan olosuhteita, joissa jokaisella on tasavertaiset lähtökohdat ja mahdollisuudet elää omannäköistään elämää. Hyvinvointivaltioissa tällainen tasa-arvo luodaan progressiivisella verotuksella ja valtion vahvalla tuella julkisille palveluille, kuten koulutukselle ja terveydenhuollolle.
Tasa-arvo on muutoksessa esimerkiksi palvelukehityksessä vahvasti vaikuttavan personoinnin ja räätälöinnin yleistyessä. Myös yleinen teknologinen muutos, individualisaatio, yhtenäiskulttuurin hajoaminen ja liberaali arvokehitys ajavat tasa-arvoa kohti räätälöitävyyttä. Yksilöllistäminen saattaa tehostaa yhteiskunnan tarjoamien palveluiden vaikuttavuutta, mikäli sillä pystytään paremmin vastaamaan kansalaisten erilaisiin tarpeisiin ja elämäntilanteisiin. Jatkossa esimerkiksi opintopolut voivat olla keskenään huomattavan erilaisia, vaikka tutkintonimike olisi sama.
Myös useat poliittiset liikkeet kannattavat räätälöityä tasa-arvoa. Esimerkiksi intersektionaalisen feminismin mukaan samasta muotista tulevat käytännöt eivät pysty ratkaisemaan haasteita ja syrjintää, joita yksilö voi kohdata useista risteävistä ja päällekkäisistä eriarvoisuutta aiheuttavista tekijöistä johtuen. Esimerkiksi värillinen, vammainen nainen saattaa tarvita erilaista tukea kuin vammainen mies. Myös Black Lives Matter -liike esittää, että pelkästään yhdenvertaiset lainmukaiset oikeudet eivät riitä takaamaan tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta afroamerikkalaisille, joita on järjestelmällisesti syrjitty vuosikymmeniä ja jotka edelleen joutuvat kohtaamaan ennakkoluuloja.
Räätälöity tasa-arvo saattaa parantaa julkisia palveluita ja lisätä luottamusta ja läpinäkyvyyttä kansalaisten ja valtion välillä. Koska personointi vaatii datan hyödyntämistä, turvallisuuskysymykset saattavat muodostua olennaisiksi ja hallinnon tietokannat joutua kyberhyökkäysten kohteiksi. Henkilökohtaisten tietojen, kuten etnisen alkuperän ja seksuaalisen suuntautumisen, kerääminen saattaa johtaa yhä yksinkertaistavampiin käsityksiin marginaaliryhmistä. Tästä johtuen suurin osa Euroopan valtioista on haluttomia keräämään tällaisia tietoja.
Räätälöity tasa-arvo on lisäksi avoin poliittiselle keskustelulle, ja sen soveltaminen käytäntöön saattaa aiheuttaa poliittista vastakkainasettelua. Esimerkiksi feministi- ja vähemmistöaktivistien vaatimuksia ovat arvostelleet erityisesti konservatiiviset populistiryhmittymät ja osittain myös valtaväestö, ja perusteluina on pidetty erityisoikeuksien pyytämistä ja ihmisten luokittelua ryhmiin sen sijaan että heidät nähtäisiin yksilöinä. Siten räätälöidyn tasa-arvon vieminen käytäntöön saattaa kohdata merkittävää vastustusta sen poliittisilta arvostelijoilta.