Pilvipalvelut tuovat verkon kautta ulottuville valtavan laskentatehon ja tallennuskapasiteetin tarvittaessa tilattavina, reaaliaikaisina ja kustannustehokkaina ratkaisuina. Pilvipalvelujen eli pilvilaskentaan perustuvien palvelujen käytön odotetaan kasvavan, koska ne tarjoavat toimintamahdollisuuksia lukuisilla aloilla ja kaikenkokoisille yrityksille. Pilvilaskenta on monien muutosten oleellinen mahdollistaja: siitä riippuvat osaltaan työn tulevaisuus, älykaupunkien ja robottiautojen kehitys sekä massadatan ja esineiden internetin hyödyntäminen esimerkiksi valmistusteollisuudessa.
Yleensä pilvilaskennalla viitataan ohjelmistoihin, käyttöympäristöihin ja infrastruktuureihin, jotka ovat saatavana palveluna – toisin sanottuna virtuaalisiin IT-resursseihin, joita käytetään internetissä. Koska palvelimiin tai huoltoon ei sidota pääomaa, pilvipalvelut voivat olla joustava ja vikasietoinen tapa kehittää ja käyttää sovelluksia ja tallentaa tietoa.
Pilvilaskenta vaikuttaa yrityksiin etenkin tarjoamalla mahdollisuuden hyödyntää uusinta teknologiaa edullisesti. Se auttaa tallentamaan, käsittelemään ja analysoimaan suuria määriä dataa, mitä tarvitaan muun muassa massadatan käyttöön ja esineiden internetiin, teollisuus 4.0 -tekniikkaan, tekoälyyn ja koneoppimiseen liittyvään tuotekehitykseen.
Vuonna 2019 monet yritykset aloittivat yhteistyöhankkeita tavoitteenaan luoda uusia pilvilaskentaan liittyviä konsepteja. Volkswagen valitsi kumppanikseen Microsoftin kehittääkseen verkkoon liitettyjä ajoneuvopalveluja, IBM taas Bank of American luodakseen finanssipalveluihin keskittyneen pilvipalvelun. Microsoft puolestaan valitsi kumppanikseen Oraclen. Kaikkien kumppanuuksien taustalla on ajatus vahvistaa niiden avulla omaa asemaa kilpailijoihin nähden.
Kyberturvallisuus on ja tulee olemaan erittäin kiperä kysymys. Siemens aloitti vuonna 2018 Charter of Trust -yhteistyöhankkeen, jonka tarkoitus on edistää globaalien toimitusketjujen kyberturvallisuutta.
Pilvilaskennan avulla arvoa luovat sovellukset määräävät tulevaisuudessa kehityksen tahdin. Käytön mukaan hinnoitellut pilvipalvelut voivat vauhdittaa start up -yritysten ja pienten yritysten mahdollisuutta skaalattaviin innovaatioihin. Kun pilvipalvelujen mahdollistamaan, valtavaan laskentatehoon on mahdollista päästä käsiksi, odotettavissa on tieteellisiä läpimurtoja. Uusien mahdollisuuksien soveltaminen ja ottaminen käyttöön on kuitenkin paljon tarkkuutta vaativa asia, koska esimerkiksi robottiautojen kohdalla ei ole varaa yhteenkään virheeseen.
Data virtaa vapaasti, mutta joissakin maissa tiedonsiirtoon sovelletaan tiukkaa lainsäädäntöä. Datan lokalisointi voi vaikuttaa pilvipalvelujen käyttöön.
Palvelimet kuluttavat energiaa. Nature antoi vuonna 2018 arvion tietotekniikan energiantarpeesta vuodelle 2030. Sen mukaan tietotekniikan energiantarve kattaisi tuolloin 8–21 % kaikesta sähkönkulutuksesta. Osuudesta hieman alle kolmasosa menisi palvelinkeskusten tarpeisiin. Tämä on huomattava ongelma, johon haetaan vielä ratkaisua.