Kollektiivinen äly viittaa siihen moninkertaiseen kapasiteettiin, joka syntyy ihmisten toimiessa kollektiivisesti näkemyksiään jakaen ja toistensa näkemyksiä hyödyntäen. Vaikka kyse ei olekaan sinällään uudesta asiasta, uusien teknologien nousun mahdollistama ideoiden ja taitojen digitaalinen jakaminen on mullistanut sen, mitä kollektiivisella älyllä voidaan saavuttaa. Tulevaisuudessa se voitaisiin yhdistää innovatiivisiin teknologioihin ja täten voitaisiin saavuttaa kapasiteetti, jolla yhteiskunnan ja maailman vaikeimpia ongelmia voitaisiin ratkoa.
Globaalit ongelmat jatkavat laajenemistaan ja muuttuvat monimutkaisemmiksi aina ilmastokriisistä jatkuvasti kasvavaan eriarvoistumiseen ja maailmanlaajuisiin epidemioihin. Kun epävarmuuden määrä jatkaa kiihtyvää kasvuaan, kollektiivisen älyn eli yhdistelmän suuria määriä eri ihmisten näkemyksiä, tekoälyä sekä uusia datanlähteitä voisi valjastaa auttamaan päättäjiä ja organisaatioita ratkomaan ongelmia.
Kollektiivisen älyn kehityksen keskeisimpinä tausta-ajureina ovat teknologiat, jotka ajavat ihmiskunnan jäseniä yhä kiinteämmiksi osiksi valtavaa verkottunutta systeemiä, jota voidaan kutsua älykkääksi parveksi. Toinen kehityksen iso tausta-ajuri on biologiasta tuttu ilmiö, joka voidaan tiivistää toteamukseen, että kollektiivi on aina älykkäämpi kuin yksittäinen yksilö.
Laaja joukko ihmisiä voi auttaa ennustamaan, löytämään ratkaisuja ja tekemään päätöksiä ajattelemalla yhdessä. Kollektiivista älyä voi käyttää moniin eri tarkoituksiin innovaatioista ja liiketoiminnan johtamisesta oppimiseen, päätöksentekoon, vaaleihin ja tartuntatautien ennustamiseen. Kollektiivista älyä voidaan käyttää myös nopeasti kehittyvien, monimutkaisten globaalien ongelmien kontekstissa. Kun jossain on kiireellinen tarve jakaa informaatiota, tietoa tai näkemyksiä globaalissa kriisissä, kollektiivisen älyn mobilisointi esimerkiksi kansalaistieteilijöiden, ammattiasiantuntijoiden, terveydenhuollon etujoukkojen ja humanitääristen toimijoiden kesken voi auttaa kriisin pysäyttämisessä.
Jokainen organisaatio tai yksilö voisi menestyä päästessään käsiksi globaaliin parviälyyn, ja tuloksena voisi syntyä lukuisia kollektiiviseen älyyn perustuvia projekteja tai toimintamalleja. Esimerkki voisi olla uusien löytöjen jakaminen avoimen lähdekoodin julkaisuissa ja sivustoilla, jolloin syntyisi varasto joukkoistettuja avoimen lähdekoodin ideoita ja suunnitelmia. Toinen esimerkki voisivat olla sosiaalisessa mediassa järjestetyt erikoisasiantuntijakeskustelut, joihin on mahdollista liittyä reaaliajassa.
Ainakin teoriassa on mahdollista, että kollektiivinen äly voi nostaa ihmiskunnan uudelle evoluution asteelle. Tekoälyä ja kollektiivista älyä käytetään yhä enemmän yhdessä hyödyntämällä molempien vahvoja puolia. Tulevaisuudessa tämä innovatiivinen yhdistelmä voisi auttaa organisaatioita ja yhteisöjä ratkomaan monimutkaisia globaaleja ongelmia luomalla parempia ennusteita ja odotuksia sekä johtaa nopeampaan ja tarkempaan päätöksentekoon.