Perinteiset liiketoiminnan mittarit, kuten liikevaihto ja voitto, eivät enää riitä kertomaan yrityksen todellisesta menestyksestä kiertotalouden aikakaudella. Tarvitaan uudenlaisia mittareita, jotka huomioivat sekä taloudellisen että ekologisen arvonluonnin. Tällaiset kiertotalouteen perustuvat mittarit arvioivat esimerkiksi raaka-aineiden käyttöä, materiaalien elinkaaren pituutta ja jätteen määrän vähentämistä.
Esimerkiksi resurssitehokkuus, tuotteiden kierrätettävyysaste ja hiilijalanjälki voivat toimia yrityksen kestävän toiminnan mittareina. Lisäksi organisaatiot voivat tarkastella asiakasuskollisuutta ja brändin arvoa vastuullisuuden näkökulmasta: kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia siitä, miten yritykset vastaavat ympäristön ja yhteiskunnan haasteisiin.
Kiertotalousperusteiset mittarit voivat myös ohjata yritysten innovointia. Kun organisaatiot asettavat tavoitteekseen esimerkiksi materiaalitehokkuuden parantamisen, tämä kannustaa kehittämään uusia ratkaisuja, jotka tukevat kiertotalouden periaatteita. Näitä voivat olla esimerkiksi modulaariset tuotteet, joiden yksittäisiä osia voi vaihtaa, tai digitaaliset ratkaisut, jotka seuraavat tuotteiden elinkaarta ja mahdollistavat niiden tehokkaamman kierrätyksen. Mittarit toimivat näin paitsi seurannan, myös strategisen ohjauksen välineenä.
Kiertotalouteen perustuvat mittarit eivät pelkästään auta yrityksiä seuraamaan omaa suoriutumistaan, vaan ne ovat myös tehokas viestintätyökalu. Ne osoittavat sidosryhmille, että organisaatio on sitoutunut kestäviin periaatteisiin ja pyrkii aktiivisesti pienentämään ympäristövaikutuksiaan.
Tulevaisuudessa voimme odottaa, että yhä useammat yritykset integroivat kiertotalouden mittarit osaksi strategisia tavoitteitaan. Tämä kehitys ei ole pelkästään ympäristön kannalta välttämätöntä, vaan myös kilpailuedun näkökulmasta kriittistä. Kiertotalouden mittareista tulee keskeinen osa menestyvien yritysten toimintakulttuuria.