Keskuspankkien digitaaliset valuutat (central bank digital currencies, CBDC) ovat keskuspankkien liikkeeseen laskeman kansallisen valuutan digitaalisia versioita. Useat maat kehittävät parhaillaan omia digitaalisia valuuttojaan, jotta ne tulisivat saataville ennen kuin käyttäjät ottavat käyttöön yksityisiä kryptovaluuttoja, joihin hallitukset eivät voi vaikuttaa. Monet kryptovaluutta-aloitteet ovat vielä tutkimusvaiheessa, mutta Kiina aloitti digitaalisen yuanin testaamisen jo huhtikuussa 2020. Keskuspankkien digitaaliset valuutat vaikuttavat merkittävästi pankkien tulevaisuuteen, maailmankauppaan ja geopolitiikkaan.
Koska digitalisaatio muuttaa taloudellista toimintaa ja synnyttää uusia digitaalisen maksamisen muotoja, monet maat ovat tarkastelleet ajatusta kansallisten valuuttojensa digitaalisten versioiden liikkeeseenlaskusta. Kansainvälisen järjestelypankin (Bank for International Settlements, BIS) vuonna 2020 laatiman raportin mukaan 20 prosenttia haastatelluista 66 keskuspankista aikoo laskea liikkeeseen digitaalisen valuutan seuraavien kuuden vuoden aikana.
Keskuspankkien digitaalisten valuuttojen käyttö digitaalisessa maksamisessa eroaa muusta digitaalisesta maksamisesta siten, että pankkien tai yksityisten välittäjien sijaan digitaalisen valuutan varantoja ja talletuksia ylläpitää keskuspankki. Kansainvälisen valuuttarahaston (International Monetary Fund, IMF) mukaan keskeinen syy keskuspankkien kryptovaluuttakiinnostukseen on vastustaa yksityisten kryptovaluuttojen kasvavaa vaikutusta, joka uhkaa valtioiden rahoitusvakautta ja rahapolitiikkaa.
Kehittyvissä talouksissa keskuspankkien digitaalisten valuuttojen odotetaan lisäävän taloudellista osallisuutta tuomalla pankkipalveluverkoston ulkopuolella olevalle väestölle pääsyn yleiseen talousjärjestelmään. Lisäksi uusien, kilpailevien digitaalisten valuuttojen tai kryptovaluuttojen käyttöönotto vähentää todennäköisesti kansallisten talouksien riippuvuutta Yhdysvaltain dollarista ja heikentää talouspakotteiden vaikutusta.
Useat maat, muun muassa Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Australia, tutkivat parhaillaan keskuspankkien digitaalisia valuuttoja. Monet ovat tutkimuksen alkuvaiheessa, mutta Kiina alkoi jo pilotoida digitaalista yuania useissa kaupungeissa, kaupoissa, pankeissa ja sähköisen kaupankäynnin alustoilla huhtikuussa 2020. Koska Kiina on edelläkävijä ja sillä on poliittiset rakenteet, joiden avulla hallitus voi toteuttaa nopeita muutoksia, se on hyvässä asemassa johtamaan alan innovaatioita.
Keskuspankkien digitaalisten valuuttojen käyttöönotto muuttaa taloutta kaikilla tasoilla maailmankaupasta kansallisiin talouksiin ja henkilökohtaiseen talouteen. Nopeammat ja halvemmat rajat ylittävät maksut voivat lisätä maksutapahtumien määrää, parantaa maksuvalmiutta ja kasvattaa BKT:tä. Ne parantavat myös taloussuunnittelua helpottamalla hallitusten mahdollisuuksia seurata talouden läpi kulkevia rahavirtoja.
Vaikka digitaaliset valuutat helpottavat talousrikollisuuden valvontaa, niistä voi tulla myös autoritaaristen hallintojen valvontamekanismeja. Verkkohyökkäykset ja tietoturvaloukkaukset voisivat niitä käytettäessä myös heikentää kansantalouksia tai jopa pysäyttää taloudellisen toiminnan.
Lisäksi keskuspankkien digitaaliset valuutat muuttavat perusteellisesti pankkijärjestelmän toimintaa ja kannustavat lisäämään pankkipalveluihin liittyvää kilpailua asiakkaiden säilyttämiseksi. Jos kuitenkin suuri määrä ihmisiä siirtää rahaa pois pankeista, tämä saattaa ratkaisevasti vähentää pankkien omaa likviditeettiä, jolloin siitä tulee rahoitusmarkkinoista riippuvainen.