Globalisaatio on johtanut kiristyvään kansainväliseen kilpailuun, joka vaikuttaa lähes kaikkeen ympärillämme olevaan toimintaan. Kansainvälisten markkinoiden avautuminen on tuonut uusia kehityksen ja kasvun mahdollisuuksia monille toimijoille, mutta tarkoittanut samalla myös kilpailun kiristymistä muun muassa asiakkaista, tiedosta, työvoimasta, rahoituksesta ja raaka-aineista. Markkinoiden etäisyydet menettävät koko ajan merkitystään yhä syvemmin verkottuvassa maailmassa, jossa monenlainen kanssakäyminen digitalisaation ansiosta onnistuu entistä helpommin globaalilla tasolla.
Ennen yritykset joutuivat huolehtimaan pääasiassa vain kotimaisista tai välittömistä naapurimaista tulevista kilpailijoista. Nykyään kilpailijoita voi kuitenkin ilmaantua jopa maapallon toiselta laidalta. Globalisaatio yhdistettynä kommunikaatioteknologiaan ja tehokkaaseen logistiseen verkostoon on luomassa yhden yhtenäisen markkinan, jossa tuotteet ja palvelut liikkuvat kiihtyvällä tahdilla.
On käytännössä varmaa, että globalisaatio tulee jatkumaan myös tulevina vuosikymmeninä, mikäli suosiotaan kasvattanut nationalismi tai protektionismi ei aseta sille ylitsepääsemättömiä esteitä. Erityisesti afrikkalaiset valtiot tulevat olemaan yhä tärkeämmässä asemassa globaaleilla markkinoilla nuoren ja runsaan työvoimansa ansiosta.
Kansainvälinen kilpailu vaikuttaa käytännössä jokaisen maan markkinoihin. Yleisesti ottaen globaali kilpailu on nostanut elintasoa ja luonut uutta työtä. Samaan aikaan se on kuitenkin hävittänyt perinteisiä työpaikkoja useissa maissa tehtaiden siirryttyä halvempien kustannusten perässä toisaalle. Tämä on aiheuttanut tyytymättömyyttä länsimaissa ja on ollut osasyynä populismin nousuun viime vuosina.
Koveneva kansainvälinen kilpailu on myös herättänyt huolen ympäristöstä. Edun saamiseksi hintakilpailussa jotkin toimijat ovat jättäneet ympäristönäkökohdat täysin huomiotta lyhyen aikavälin voittojen toivossa. Tätä on tapahtunut erityisesti valtioissa, joissa hallitus ei juurikaan valvo tai rajoita ympäristölle aiheutuvia haittoja.
Kaksi suurinta uhkaa globalisaatiolle ja kansainväliselle kilpailulle ovat tällä hetkellä nationalismi ja ilmaston suojelemiseen liittyvät toimenpiteet. Nationalistinen politiikka saattaa johtaa tariffien palauttamiseen, joka voi osaltaan johtaa maasta toiseen käytävän kaupan vähenemiseen. Ilmastonmuutos saattaa puolestaan pakottaa poliitikot luomaan strategioita, jotka johtavat alenevaan kulutukseen ja näin ollen aikanaan myös hidastuvaan kilpailuun. Kaikkein äärimmäisimmissä muodoissaan nämä uhkakuvat tuskin kuitenkaan toteutuvat.