Lyhyellä aikavälillä organisaatioiden osaamisvaatimuksissa korostuvat yhä voimakkaammin joustava ja vaikuttava toiminta muiden ihmisten kanssa, jatkuva oppiminen, kokonaisuuksien hahmottamisen ja ennakoinnin taito, ketterä sopeutuminen, uteliaisuus sekä tiimien koordinointitaito.
Työpaikkaan sitoutumisen aste vähenee jatkuvasti, mikä asettaa suuria vaatimuksia työntekijöiden sisäisen motivaation rakentamiseen ja tiimien organisoimiseen sekä johtamiseen. Pyrkimys jatkuvaan arviointiin ja reaaliaikaiseen seurantaan lisääntyy jatkuvasti.
Keskipitkällä aikavälillä itseohjautuvien organisaatioiden malli, joka käsittää osaamisperusteiset pop up -tiimit ja työtä jakavat verkostot, saa yhä enemmän tilaa hierarkiaan ja kontrolliin perustuvilta organisaatiomalleilta. Työ itseorganisoituvissa tiimeissä perustuu vahvasti osaamisen ja näyttöjen kautta saavutettuun luottamukseen, ja se vaatii jatkuvaa kommunikaatiota, koordinointia ja yhdessä tekemistä.
Yhä useammilla työpaikoilla päällikkötaso ja suora käskyttäminen poistuu ja tilalle nousee jatkuvasti virtaava, avoin, reaaliaikainen ja läpinäkyvä tiedon sekä osaamisen jakaminen kaikilla organisaation tasoilla.
Pidemmällä aikavälillä tekoäly linkittyy yhä enemmän uusiin tuotantoprosesseihin, palveluihin ja toimintoihin lisäten yksittäisten ihmisten ja ihmistiimien suorituskykyä ja vähentäen rutiinitehtäviä sekä aiemmin piiloon jääneitä päällekkäisyyksiä. Ihmiset ja koneet muodostavat aiempaa huomattavasti tehokkaampia tiimejä, joissa ihmisen rooli ja osaamisvaatimukset voivat poiketa huomattavastikin nykyisestä.
Tässä kehitteillä olevassa organisoitumistavassa keskiöön nousee työnjako, jossa automatisoidaan rutiinitehtävät, luodaan yhteinen tavoitekuva ja tahtotila, hyödynnetään verkostoja tehokkaasti, muodostetaan kevyet päätöksenteon ja hallinnon rakenteet ja nojataan pieniin joustaviin tiimeihin sekä nopeaan ideoiden toteutukseen.