Äärimmäiset sääilmiöt kuten myrskyt ja tulvat voivat aiheuttaa häiriöitä kriittisille energiajärjestelmille ympäri maailmaa. Tämä voi johtaa taloudellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin, infrastruktuurin ja omaisuuden vahingoittumiseen ja jopa kuolemantapauksiin. On mahdollista, että äärimmäisten sääilmiöiden määrä ja intensiteetti kasvaa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta. Todennäköisin skenaario on, että maailman valtiot alkavat investoimaan ilmastokestävään infrastruktuuriin.
Energiajärjestelmät koostuvat energiantuotanto ja -jakeluverkostoista. Historiassa keskeisimmät näiden järjestelmien haasteet ovat liittyneet energiantuotantoon ja energian välittämiseen. Viime aikoina ilmastonmuutoksen aiheuttamat äärimmäiset sääilmiöt, kuten kuivuus, myrskyt, hurrikaanit, tulvat ja äärimmäiset lämpötilat, ovat yleistyneet. Esimerkiksi myrskyt voivat aiheuttaa sähkökatkoja ja vaikuttaa tuulivoimantuotantoon ja kuivuus saattaa vaikeuttaa vesivoimantuotantoa.
Ilmastonmuutoksen takia äärimmäiset sääilmiöt ovat yleisempiä ja aikaisempaa tuhoisampia. Esimerkiksi viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana pohjoisen Atlantin hurrikaanit ovat voimistuneet, ja Ruotsin kaupungeissa tehdyn tutkimuksen mukaan äärimmäinen sääilmiö voisi vähentää sähkön toimitusvarmuutta 16 % aiheuttaen sähkökatkoja ja merkittäviä taloudellisia menetyksiä. Näiden kehityskulkujen takia on syntymässä globaali tarve selviytymiskykyisille ja tulevaisuudenkestäville energiajärjestelmille.
Keskeiset toimijat: valtiot, kaupungit, sähköyhtiöt, alueelliset toimijat.
Ajurit: ilmastonmuutos, äärimmäiset sääilmiöt, energiaturvallisuus, tarve kestäville mikroverkoille.
Arviomme mukaan todennäköisin skenaario on globaali tarve ilmastokestäville ratkaisuille. Äärimmäisten sääilmiöiden yleistyessä ympäri maailmaa kehittyneet valtiot suunnittelevat vihreitä ja ilmastokestäviä energiajärjestelmiä sekä kansainvälisiä varoitusjärjestelmiä. Kaupungit hyödyntävät mikroverkkoja taatakseen energian saatavuuden. Sekä kehittyvät että kehittyneet valtiot sisällyttävät äärimmäisten sääilmiöiden tuntemuksen opinto-ohjelmiin ja kouluttavat armeijaa pelastustehtäviin.
Kehityspolku skenaariolle 1:
Toiseksi todennäköisin skenaario on ilmastokestävien ratkaisujen jakautuminen alueittain. Äärimmäiset sääilmiöt vaikuttavat joihinkin alueisiin, kuten rannikoihin, merkittävästi enemmän kuin toisiin, joten vain näiden alueiden ilmastokestävyyteen on tarpeellista varautua. Vähemmän alttiit alueet keskittyvät sen sijaan vihreän teknologian ja energiajärjestelmien kattavuuden kehittämiseen.
Jotkin yritykset erikoistuvat ilmastokestävien ratkaisujen tuottamiseen äärimmäisille sääilmiöille alttiilla alueilla. Näillä alueilla toimii tuhojen lieventämiseen ja ilmiöihin sopeutumiseen erikoistuneita palveluita, joita ei käytetä kansallisella tasolla. Tämä johtaa paikallisesti tehokkaaseen, mutta kansallisesti koordinoimattomaan katastrofiapuun. Tässä skenaariossa haavoittuvat alueet ovat merkittävästi ilmastokestävämpiä kuin muut alueet.
Kehityspolku skenaariolle 2: