Laskennalliset yhteiskuntatieteet ja digitaaliset ihmistieteet ovat nousevia tieteenhaaroja, joiden tutkimustyön ytimessä ovat teknologian tuomat uudet ratkaisut ja näkökulmat. Laskennalliset digitaalisten aineistojen analyysimenetelmät tuovat erilaisia ja systemaattisia tapoja ihmiskunnan historian ja ihmisen käyttäytymisen tutkimiseen. Niiden tuottama tieto auttaa myös vähentämään puolueellisuutta ja kehittämään päätöksentekoprosesseja sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.
Laskennalliset yhteiskuntatieteet (computational social sciences) ja digitaaliset ihmistieteet (digital humanities) ovat nousevia tieteenhaaroja, jotka hyödyntävät teknologiapohjaisia analyysityökaluja ja digitaalisia tietovarantoja yhteiskunta- ja humanistisissa tieteissä käytettyjen perinteisten metodien täydentämiseksi. Digitalisoituvassa maailmassa lähes kaikesta toiminnasta jää digitaalisia jalanjälkiä, joiden analysoiminen laskennallisin menetelmin voi auttaa ymmärtämään sosiokulttuurisia ilmiöitä.
Laadullisiin menetelmiin painottuneen historiantutkimuksen ja yhteiskuntatieteiden alalla kehitetään uusia laskennallisia tutkimusmenetelmiä, joiden avulla voidaan tarkastella ihmiskunnan historiaa ja käyttäytymistä määrällisestä näkökulmasta. Laskennalliset menetelmät, kuten tiedon- ja tekstinlouhinta sekä digitaalinen kartoitus (digital mapping), voivat paljastaa suurista datamääristä kuvioita ja yhteyksiä, joiden analysoiminen pelkin ihmisvoimin olisi mahdotonta.
Tehokas teknologian ja digitaalisen aineiston hyödyntäminen mahdollistaa uusien syy- ja seuraussuhteiden systemaattisen löytämisen sekä laajemman kokonaiskuvan muodostamisen. Näiden tutkimustulosten avulla voidaan myös syventää ja vertailla aikaisempaa laadullista tutkimustyötä sekä saavuttaa tieteellisiä läpimurtoja.
Kun avoimen datan ja lähdekoodin jakaminen lisääntyy tiedemaailmassa, laskennallisten analyysimenetelmien käytölle avautuu entistä enemmän käyttömahdollisuuksia. Aikaisempia tutkimustuloksia ja -aineistoja voidaan hyödyntää huomattavasti laajemmin osana erilaisia tutkimuksia. Laskennalliset tutkimusmenetelmät ja big data eivät ainoastaan tule muuttamaan humanistisilla aloilla hyödynnettäviä analyysimenetelmiä vaan myös tutkimusdatan keräämiseen ja esittämiseen käytettäviä tapoja.
Yhteiskunnan nopean digitalisoitumisen myötä laadullisia tutkimusmenetelmiä hyödynnetään yhä useammin yhdessä määrällisten laskennallisten menetelmien kanssa. Pyrkimys ymmärtää ihmiskunnan historiaa ja yhteiskuntia datalähtöisesti tuottaa lisäarvoa sekä julkiselle että yksityiselle sektorille. Asiakaskäyttäytymisen, ostomotivaation ja laajempien sosiokulttuuristen trendien ymmärrys kehittää puolestaan päätöksentekoa ja innovaatioita yrityspuolella.
Laskennalliset yhteiskuntatieteet voivat uudistaa myös julkisen puolen päätöksentekoa ja auttaa ratkaisemaan kansalaisten hyvinvointiin vaikuttavia yhteiskunnallisia ongelmia. Esimerkiksi huhujen leviämistä voi olla vaikea kartoittaa pelkällä laadullisella tutkimuksella, mutta laskennalliset menetelmät paljastavat helposti valeuutisten ja väärän tiedon leviämisen digitaalisissa ympäristöissä. Vastaavia menetelmiä voidaan hyödyntää myös ihmisten liikkumisen analysoimiseksi, jolloin kertynyttä tietoa voidaan käyttää kaupunkisuunnittelun tukena tai tautien leviämisen kartoittamiseksi.