Samaan aikaan, kun maailma globalisoituu, se myös lokalisoituu. Kaikki paikalliset ominaispiirteet, tavat ja arvot eivät ole vesittymässä globaalin yhdenmukaistavan paineen alla, päinvastoin osa niistä vahvistuu.
Globalisaatiolla viitataan usein hyvin monitahoiseen kansainvälistymiseen, joka on johtanut kohti talouden, kulttuurien, identiteettien ja ajatusten sekoittumista. Globalisaation keskeisimmät ajurit ovat teknologian, kuljetusvälineiden ja tiedonvälityskanavien nopea kehittyminen, taloudellisten riippuvuussuhteiden lisääntyminen sekä suuri sosio-kulttuurinen arvomuutos.
Globalisaation yksi näkyvistä ilmentymistä on ollut isojen brändien ja tuotteiden yksisuuntainen maailmanvalloitus, jota on kutsuttu myös mcdonaldisaatioksi. Kaikille samaa ympäri maailman ei kuitenkaan ole enää usein kaikista kannattavin strategia myynnin ja markkinoinnin näkökulmasta maailmassa, jossa kuluttajat ovat monella tasolla entistä vaativampia. Tämän vuoksi usea kansainvälinen yritys on muokannut globaalia brändiään ja tuotteittaan vastaamaan paremmin kuluttajien paikallisia arvoja, tapoja ja makuja. Tuttuja esimerkkejä glokalisaatiosta ovat esimerkiksi isojen pikaruokaketjujen paikalliseen makuun räätälöidyt erikoistuotteet tai vaatebrändien maakohtaiset mallistot.
Globalisaation myötä on jouduttu luopumaan nurkkakuntaisesta ajattelusta ja päivittäiseen elämään tulleen kansainvälisyyden myötä hyväksymään erilaisuutta ja yksilölähtöisyyttä. Se on myös herättänyt pohtimaan isoja ja jaettuja kansainvälisiä ongelmia sekä monitahoisia eettisiä kysymyksiä esimerkiksi taloudellisesta tasa-arvosta, ihmisoikeuksista, demokratiasta, uskonnoista, sodankäynnistä sekä resurssi- ja ympäristöhaasteista.
Glokalisaation vaikutus kasvaa entisestään, kun yhä useammat kokevat olevansa osa kansainvälistä yhteisöä ja toimivansa paikallisesti maailmanlaajuisesti. Tämä vaikuttaa heidän käytökseensä niin kuluttajina, harrastelijoina, työntekijöinä, yrittäjinä kuin poliittisina päättäjinä. Glokaalin identiteetin omaksuvat yksilöt hyväksyvät kansainvälisyyden luonnolliseksi osaksi arkea, mutta samalla näkevät paikallisuuden osana kulttuurista monimuotoisuutta ja rikkautta, jota halutaan vaalia, kunnioittaa ja tuoda positiivisesti esille.
Yrityksiltä ja yhteiskunnilta vaaditaan paikallisuuden huomioimisen lisäksi myös laajempaa läpinäkyvyyttä ja sosiaalista vastuuta, sillä yhä suurempi joukko ihmisistä on kiinnostunut erilaisten päätösten, toimien ja omien valintojensa laajemmista vaikutuksista. Glokaaliajattelu alkaa näyttäytyä vahvemmin myös koulutuksen, tutkimuksen, journalismin, taiteen, viihteen ja kansalaisaktivismin parissa. Yhä useampi eri alan vaikuttaja tuo esiin ja hyödyntää rohkeammin omia paikallisia ja kulttuurisia lähtökohtiaan toimiessaan niin kansallisella kuin kansainvälisellä kentällä.