Futures intelligence (FI) -käsitteellä tarkoitetaan tulevaisuuteen monipuolisesti liittyvää tietoa, joka tarjoaa ymmärrystä tulevista muutoksista ja niiden mahdollisista vaikutuksista. Futures intelligence hyödyntää erilaisia tietotyyppejä ja -menetelmiä, kuten datan mallintamista, skenaarioiden luomista, horisonttiskannausta ja scifiin perustuvien prototyyppien luomista. Muutosvoimien lisääntyvän monimutkaisuuden ja covid-19-pandemian vaikutusten myötä on todennäköistä, että yhä useammat organisaatiot sisällyttävät futures intelligencen päätöksentekoprosesseihinsa.
Futures intelligencea tuotetaan yleensä tiettyä tarkoitusta varten ennakointimenetelmiä käyttäen. Sen avulla tulevaisuuteen liittyvää tietoa voidaan jalostaa muutosmalleiksi sekä niiden mahdollisiksi suuntauksiksi lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, jolloin tiedosta tulee käytännönläheisempää. Futures intelligence tukee päätöksentekoa ja auttaa organisaatioita menestymään nopeasti muuttuvassa ympäristössä.
Toisin kuin perinteisellä business intelligencella, jossa tarkastellaan aiempaa dataa organisaation suorituskyvystä ja yleisistä markkinanäkymistä, futures intelligencella on laajempi ja monialaisempi näkymä muun muassa yhteiskunnan, politiikan ja teknologian muutoksiin sekä näiden muutosten tuleviin vaikutuksiin. Se hyödyntää laajaa tiedon ja menetelmien valikoimaa. Tuo valikoima on jaettu neljään pääkategoriaan, joista jokainen soveltuu eri käyttötapauksiin.
Ensimmäinen futures intelligence -kategoria koostuu megatrendeistä, trendeistä, muutosten tekijöistä ja historiaan liittyvistä tekijöistä, jotka ovat yleensä mitattavissa. Tässä kategoriassa tuotetut tiedot ovat dataan perustuvia ennusteita tulevasta kehityksestä.
Toiseen kategoriaan sisältyy enemmän epävarmuutta. Siinä keskitytään tunnistamaan ja kartoittamaan useita vaihtoehtoisia tulevaisuudennäkymiä. Kategoriassa tarkastellaan useimmiten skenaarioiden avulla, miten tietty trendi, ongelma tai epävarmuustekijä voi kehittyä tulevaisuudessa.
Kolmannessa kategoriassa keskitytään nykyaikaan ja pyritään huomaamaan heikot muutossignaalit, päättymässä olevat asiat tai ilmiöt sekä esiin nousemassa olevat ongelmat horisonttiskannauksen avulla.
Neljänteen kategoriaan kuuluvat luovuuteen perustuvat ennakointimenetelmät ja vapaan mielikuvituksen käyttäminen. Tämän ryhmän futures intelligencea ovat villit kortit, mustat joutsenet ja scifiin perustuvat visiot. Tämä kategoria kannustaa ajattelemaan tavanomaisesta poikkeavalla tavalla. Se auttaa kuvittelemaan, mikä voisi olla tulevaisuudessa mahdollista, sekä tunnistamaan ennakkoluuloja ja sokeita pisteitä.
Kun toimintaympäristöistä tulee yhä epävakaampia, epävarmempia, monimutkaisempia ja moniselitteisempiä (”VUCA”), yhä useammat organisaatiot voivat alkaa hyödyntää futures intelligencea strategia-, suunnittelu- ja innovaatioprosesseissa. Koska covid-19 korosti tarvetta varautua tulevaan, futures intelligence voidaan ottaa yhä useammin käyttöön eri toimialoilla täydentämään perinteistä business intelligence -tietoa.
Jos useammat hallitukset käyttävät futures intelligencea, yhteiskunnat ja infrastruktuurit ovat hyvin varautuneita selviytymään pandemian kaltaisista muutoksista ja kriiseistä. Jos yritykset puolestaan kehittävät kykyä katsoa asioita laajemmin, oman toimialansa ja lähitulevaisuuden näkymien ulkopuolelta, ne voivat löytää uusia innovointi- ja ansaintamahdollisuuksia.
Jos taas hallitukset eivät ota vaihtoehtoisia tulevaisuuden skenaarioita huomioon suunnittelussa, tulevaisuuden yhteiskunnat eivät pysty selviytymään automaation, ilmastonmuutoksen ja väestön ikääntymisen kaltaisista muutoksista. Vastaavasti yritykset, joilla ei ole tulevaisuuteen suuntautunutta näkymää, menettävät markkinaosuuttaan.