Euroopassa on nähty ennennäkemättömän korkeita energian hintoja viime aikoina, eikä paluuta entiselle hintatasolle ole näkyvissä lähitulevaisuudessa. Useat tekijät ovat vaikuttaneet tämän tilanteen syntymiseen. Fossiilipolttoaineiden korkea verotus käytön vähentämiseksi, ydinvoimaloiden sulkeminen, liikenteen sähköistäminen sekä haasteet ylläpitää sähköverkkojen vakautta samalla, kun tuotantoa modernisoidaan, ovat kaikki osa tätä laajempaa energiaongelmaa. Viimeisin Euroopan energiamarkkinoita mullistava ajuri on sota Ukrainassa ja sen seurauksena mantereen tarve irtautua Venäjän energiasta ja lisätä omavaraisuutta.
Sähkön kysynnän ennustetaan kasvavan Euroopassa tasaisesti noin 2 prosentin vuosivauhtia vuoteen 2035 saakka. Liikenteen sähköistäminen ja vihreän vedyn tuottaminen elektrolyysin avulla ovat tämän kasvun pääajureita. Samaan aikaan käytettävän ydinvoiman oletetaan vähenevän 23 % vuosien 2021 ja 2035 välillä. Saksa, Belgia ja Espanja ovat ilmoittaneet sulkevansa kaikki ydinvoimalansa. Euroopan komissio ehdotti hiljattain ydinvoiman ja maakaasun lisäämistä samaan erityisryhmään uusiutuvien energianlähteiden rinnalle, jotta siirtymää vihreämpään energiaan voitaisiin helpottaa ydinvoiman hyödyntämisellä ainakin lyhyellä aikavälillä.
Päästöttömyyttä ja fossiilienergiariippuvuuden vähentämistä pidetään kautta Euroopan tärkeinä tavoitteina. Siltikin EU on vielä hyvin kaukana siitä, että valtaosa energiasta saataisiin uusiutuvista lähteistä: tällä hetkellä määrä on vain 35 %. NextGenerationEU-elpymissuunnitelman ja vihreän kehityksen ohjelman on tarkoitus sijoittaa tuhat miljardia euroa vihreään kehitykseen kasvattamaan uusiutuvien energioiden roolia. Tällä voi hyvinkin olla mittava vaikutus energiasektoriin, mutta vasta rakentuva uusiutuva energiantuotanto tulee olemaan katkonaista, mikä luo haasteita verkkojen vakaalle toiminnalle. Verkkojen modernisointi ja tuotannon tasapainottaminen ovat välttämättömiä kehityskohteita.
Kymmenet miljoonat kotitaloudet Euroopassa ovat yhä riippuvaisia kaasusta. Saksa oli jopa suunnitellut oman tuontinsa varmistamista North Stream -kaasuputkien kautta ennen kuin sota Ukrainassa laittoi tämän suunnitelman jäihin. Nyt Eurooppa pyrkii määrätietoisesti irtautumaan kaikista energiakytköksistä Venäjään. Yritykset lisätä omaa energiaomavaraisuutta ja monipuolistaa energian tuotantoa ja käyttöä kuitenkin vievät vuosia, ja viimeaikaisten geopoliittisten tapahtumien välitön seuraus vaikuttaa olevan se, että venäläinen tarjonta korvataan muulla fossiilipolttoainetarjonnalla.
Mikäli EU saavuttaa nettopäästöttömyystavoitteensa, on sen tuoma kilpailuetu merkittävä. Kuitenkin siirtymävaihe vihreämmän energian tuotantoon voi olla haasteellinen ja saattaa pitää energian hinnat korkeina pitkänkin tovin. Tämä luonnollisesti vaikuttaa koko talouteen ja hidastaa uusia tuotantokyvyn kasvattamiseen tarvittavia sijoituksia. Koska energia on kriittinen osa lähes jokaisen sektorin toimintaa, korkeat hinnat ja hidas modernisointi voivat johtaa talouden taantumaan, yhteiskunnalliseen levottomuuteen sekä poliittisen ilmapiirin polarisoitumiseen.
Mikäli sota Ukrainassa eskaloituu, se pitää energian hinnat korkeina ja lisää epävakautta toimitusvarmuudessa. Toisaalta korkeat hinnat saattavat kannustaa Eurooppaa kasvattamaan omaa uusiutuvien energioiden tuotantoaan nopeutetulla aikataululla. Myös energian säästötoimenpiteet sekä fossiilipolttoaineriippuvuuden vähentäminen ovat samaan aikaan todennäköisiä. On myös mahdollista, että linjausten arvaamattomuus haittaa pitkän aikavälin suunnittelua, lisää loppujen lopuksi tehottomia tukia ja luo jännitteitä yhteistoimintaan valtioiden välillä, koska niillä on eri intressit.