Etäläsnäolo tarkoittaa läsnäolon tunteen luomista erilaisten teknologisten ratkaisujen avulla, vaikka todellisuudessa läsnäolo ei olekaan fyysistä. Esimerkiksi videoneuvottelu on eräs etäläsnäolon yleistyneistä muodoista. Etäläsnäolon käytön yhä laajempi hyväksyntä ja siihen liittyvien teknologioiden kehittyminen auttavat hyödyntämään mahdollisuuksia, jotka vielä aikaisemmin olisivat vaatineet joko matkustamista tai jopa muuttamista.
Viestintäteknologia on mahdollistanut työn tekemisen ja kommunikoinnin ilman, että henkilö olisi itse fyysisesti paikalla. Yhä useampia työtehtäviä voidaan hoitaa etänä, ja opintojen suorittamisesta verkkokurssien kautta on tullut mahdollista. Esimerkiksi videopuheluilla voidaan saada aikaan illuusio fyysisestä läsnäolosta vaikkapa liiketapaamisissa tai luennoilla.
Tällä hetkellä etäläsnäolo on kuitenkin tekniikan rajoittamaa, ja monesti pelkät videotapaamiset tai viestiminen työasioista ainoastaan netin välityksellä on koettu riittämättömäksi. Kasvokkain tapahtuvaa interaktiota ei ole kyetty korvaamaan. On kuitenkin mahdollista, että VR/AR-teknologian ja hologrammien kehittyessä myös etäläsnäolo saattaa ottaa valtavan harppauksen eteenpäin. Tällaisessa tilanteessa voitaisiin luoda hyvinkin kokonaisvaltainen läsnäolon kokemus kaikkien henkilöiden ollessa samassa virtuaalitilassa. Samoin esimerkiksi virtuaalimatkailu saattaisi yleistyä, jos eri kohteisiin pääsisi tutustumaan paremmin kuin pelkkää ruutua katsomalla.
Tärkeä etäläsnäoloa koskeva kehitysaskel ovat pysyvien avattarien tuleminen käyttöön esimerkiksi somessa ja viranomaisten kanssa asioidessa. Tällöin osa ihmisen identiteettiä, jopa viranomaisten näkökulmasta, siirtyy kokonaan verkkoon avattaren muodossa ja hän voi tätä kautta olla läsnä etänä erilaisissa tilaisuuksissa ja hoitaa asioita kuin olisi fyysisesti paikalla.
Mikäli viestintäteknologia kykenee irrottautumaan ruudulta kokonaisvaltaisemmaksi kokemukseksi, on hyvin todennäköistä, että etäläsnäolon käyttö ja mahdollisuudet kasvavat valtaisasti. Hologrammi-avattaret saattavat arkipäiväistyä ihmisten elämässä, ja niiden kautta operoidaan sekä työ- että yksityiselämän asioita hoidettaessa.
Uudet etäläsnäolon mahdollisuudet voisivat hyödyttää erityisesti maalaiskuntia, jotka kamppailevat kaupungistumisen tuomien haasteiden kanssa. Kaupungeille ja organisaatioille taas etäläsnäolo tarjoaa pääsyn globaalin, kansallisen ja alueellisen tason asiantuntijuuteen.
Voi kuitenkin myös olla, että lopultakaan mikään ei kykene korvaamaan fyysistä läsnäoloa, jossa ihmisen arvioitavana ovat kaikki sanattoman viestinnän muodot. Jatkossa uudenlaisten teknologioiden tukema etäläsnäolo todennäköisesti auttaa työtehtävien hoidossa entistä enemmän, mutta tärkeämpien neuvotteluiden tai ihmissuhteiden edistämiseen ja ylläpitoon se ei kuitenkaan välttämättä koskaan riitä.