Vastapainona työn ja elämän nopeutumisen tunteelle, jatkuvalle tietoähkylle ja teknologiselle kehitykselle on syntynyt tarve elämän hidastamiseen eli leppoistamiseen. Yhä useampi pyrkii parantamaan hyvinvointiaan ja etsimään uudenlaista sisältöä elämäänsä hidastamiseen pohjautuvien aatteiden ja palveluiden avulla.
Elämän leppoistaminen (slow life) liitetään hyvin usein laajempiinkin eettis-ekologisiin pohdintoihin sekä luonnonmukaisuuden vaatimuksiin, esimerkiksi elämän kohtuullistamiseen vähentämällä materiaalista kulutusta ja sen ylläpitoa vaativaa työntekoa (downshifing). Slow-ajatteluun liittyvät keskeisesti myös lähi- ja luomuruuan arvostaminen sekä laajempi luonnon ja kulttuuriperinnön vaaliminen. Usein siihen kohdistetaan myös vaatimuksia täysin teknologiavapaista vyöhykkeistä, joilla kaikkien mobiilien kommunikaatiovälineiden käyttö on kiellettyä. Slow-ajattelulla on myös yhteyksiä erilaisiin vaihtoehtoelämäntapaliikkeisiin, uskomuslääkintään ja rajatietoon.
Hidas näkyy kaikkialla koko ajan vahvemmin: hidas lukeminen (slow reading), hidas matkustaminen (slow travel), hidas syöminen (slow food) ja jopa kokonaiset hitaat alueet (slow city). Odotettavissa on lisää uusia tuotteita ja palveluita, jotka pyrkivät palvelemaan slow-ajattelua arvostavia ihmisiä. Vaikutukset eivät ulotu ainoastaan yksittäisten ihmisten elämäntapavalintoihin ja kulutuskäyttäytymiseen, vaan niitä tuodaan yhä vahvemmin esiin vaatimuksina, joilla pyritään haastamaan laajemminkin vallitsevia ajattelu- ja toimintatapoja yhteiskunnissa.