Design-käsitteellä viitataan nykyään melkein kaikkeen tuotteiden ja palveluiden suunnittelusta ja konseptoinnista organisaatioiden visuaaliseen ja viestinnälliseen identiteettiin ja infografiikkaan. Designin ytimessä on kuitenkin spesifiä metodiikkaa ja ajattelua, jota voi oppia ja opettaa. Yhä useammin esitetään, että designin merkitys on kasvamassa yritysten menestysten tekijänä ja että design-ajattelun koulutusta tulisi lisätä osaksi kaikkea koulutustarjontaa.
Viimeisten kymmenen vuoden aikana design-ajattelu, palvelumuotoilu ja yhteisöllinen suunnittelu (co-design) ovat muuttaneet muotoilun luonteeltaan enenevissä määrin immateriaaliseksi ongelmien ratkaisuksi, prosessien suunnitteluksi ja renessanssihenkiseksi tieteiden ja taiteiden yhdistelyksi.
Tim Brown Ideo-muotoiluyrityksestä sanoo erittäin suositussa Ted-esityksessään, että designereiden on alettava ajattelemaan isosti. Yli vuosikymmen tuon herättelypuheenvuoron jälkeen tulevaisuus näyttää designin suhteen valoisalta: yhä useampi osaa jo ajatella isosti, ja yritykset ovat innostuneet hyödyntämään monenlaista muotoiluosaamista osana toimintansa kehittämistä. Koko organisaatio hyötyy jäsentensä luovasta ajattelusta, kun tavoitteena on innovaatioiden kehittäminen tai yrittäjähenkisyyden lisääminen. McKinseyn raportin mukaan designiin panostavien yritysten tuotto on jopa kaksinkertainen kilpailijoihin nähden.
Design-ajattelun prosessi sisältää asiakkaiden tai kohderyhmien kannalta merkityksellisten asioiden ymmärtämisen, ongelmien tunnistamisen, ratkaisujen ideoinnin, mahdollisten vaihtoehtojen pohjalta tapahtuvan prototyyppien luomisen ja niiden testaamisen tosielämän tilanteissa käyttökelpoisimpien löytämiseksi. Lähestymistapa mahdollistaa ihmiskeskeisestä perspektiivistä tapahtuvan tutkimisen ja ymmärtämisen, mikä auttaa tarvittavien innovaatioiden luomisessa eri liiketoiminta-alueilla.
Muotoilun kirjo on kasvanut valtavasti, ja monipuolistuminen lisääntyy edelleen. Perinteisesti monet muotoilijat ovat työskennelleet graafisen suunnittelun tai teollisen muotoilun parissa, mutta yhä useammin muotoilijoiden osaamista hyödynnetään esimerkiksi asiakaskokemuksen ja palveluiden helppokäyttöisyyden ja saavutettavuuden suunnittelussa. Singapore on kaavaillut integroivansa design-koulutuksen kansalliseen yliopisto-opintosuunnitelmaansa auttaakseen opiskelijoita hyödyntämään liittymäkohdat koulutuksensa ja liike-elämän välillä. Tulevaisuudessa design-johtoinen ajattelu ja designer-taidot ovat todennäköisesti yhä kysytympiä jokaisella työpaikalla.
Muotoilun menetelmien arvostus on jatkuvassa kasvussa jo pelkästään siksi, että pitkäjänteisen tuote- ja palvelukehityksen rinnalle on entistä keskeisemmin tulossa jatkuva vaihtoehtojen pohdinta: kokeilu, pilotointi ja testaus. Puhutaan kokeilukulttuurista, virheiden sallimisesta sekä keskeneräisyyden ja muutosten sietämisestä osana organisaatioiden kulttuuria. Muotoilun osalta tämä tarkoittaa myös tulevaisuuksien aktiivista kuvittelua (design science fiction & speculative design) ja haltuunottoa. Tulevaisuus on luotava, sitä ei voi jäädä odottelemaan.
Kaiken lisäksi nykyään muotoillaan jo ajattelu- ja työtapoja sekä tehdään löytöretkiä uusille rajapinnoille. Muotoiluajattelun suosion kasvun seurauksena yhä useammalla alalla työskentelevät ovat suorittaneet muotoilun peruskursseja ja lisäkoulutusta, ja on mahdollista, että suunnitteluajattelusta tulee kaikilta odotettava perustaito. Tällöin systemaattista muotoiluajattelun opetusta saatetaan tarjota yhä varhaisemmassa opintopolun vaiheessa.