Alustatalous viittaa erityisesti kuluttajille suunnattuihin palveluinnovaatioihin, jotka on rakennettu jonkin ulkoisen online-ekosysteemin päälle. Alustan päällä toimivasta palvelusta on mahdollista tehdä skaalautuva eli loputtomasti monistettava, mikä mahdollistaa markkinoinnissa onnistuvalle yritykselle valtavat kasvumahdollisuudet.
Alustan ansaintalogiikka saattaa olla mainosrahoitteinen, tai alusta luo yhteyksiä kuluttajien kesken tehden kuluttajasta palveluntarjoajan. Alusta antaa toimijoille luotettavuutta ja vastaa yleensä rahaliikenteestä.
Alustatalous koetaan monissa kansallisvaltioissa häiritseväksi tekijäksi. Koska se on globaalia, sen kontrollointi on vaikeaa. Esimerkiksi Airbnb on kielletty isoissa kaupungeissa kuten New Yorkissa ja Berliinissä. Täten on haluttu suojella paikallisia hotelliyrittäjiä. Uberin, joka yhtiönä ohittaa taksikuljettajien koulutus- ja lisenssivaatimukset, on katsottu esimerkiksi Suomessa rikkovan lakia.
Alustatalous (platformisaatio) liittyy kasvavaan joukkoon erilaisia medioita (kuten sosiaaliset mediat Facebook, LinkedIn, WhatsApp, Instagram), huutokauppa- ja kauppa-alustoihin (Alibaba, Amazon, eBay, Angie’s List), finanssi-ja vakuutussektoriin (Revolut) ja rekrytointiin liittyviin palveluihin (Workday, Elance-oDesk, Freelancer, WorkFusion), urbaanin kuljetusbisneksen palveluihin (Uber, Lyft, Sidecar), mobiilin maksamisen palveluihin (Mahala, Square) ja puhtaan energian yrityksiin (Sungevity, SolarCity, EnerNOC) sekä moneen muuhun elämänalueeseen.
Alustatalous voi radikaalisti leikata vähittäiskaupan tai palvelualan välikäsiä tuotteen ja kuluttajan väliltä. Alustat kiihdyttävät globalisaatiota. Mahdollisesti jatkossa muodostuu myös alustojen alustoja, yrityksiä, jotka erikoistuvat alueellisiin oloihin ja hoitavat alustoille toimintamahdollisuudet, vaikka paikallinen lainsäädäntö suhtautuisi alustan toimintaperiaatteeseen kielteisesti.